Sähkövaloa, shampanjaa ja Wiener Damenkapelle : Naisten salonkiorkesterit ja varieteealan transnationaaliset verkostot Suomessa 1877–1916

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-5317-3
Title: Sähkövaloa, shampanjaa ja Wiener Damenkapelle : Naisten salonkiorkesterit ja varieteealan transnationaaliset verkostot Suomessa 1877–1916
Author: Koivisto, Nuppu
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Arts
Doctoral Programme in History and Cultural Heritage
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2019-09-13
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-5317-3
http://hdl.handle.net/10138/304480
Thesis level: Doctoral dissertation (monograph)
Abstract: Abstract: Electric Lights, Champagne, and a Wiener Damenkapelle: Ladies’ Salon Orchestras and Transnational Variety Show Networks in Finland, 1877–1916 In this doctoral dissertation, I examine the concert tours of ladies’ salon orchestras in Finnish cities from the 1870s to the First World War. These orchestras, which usually advertised themselves as ”Viennese” (Wiener Damenkapellen) and consisted of circa 10 to 15 musicians, were extremely popular in Europe at the turn of the century. They performed in urban hotels, restaurants, and cafés, where they entertained the customers by playing light, popular melodies. The orchestras’ modus operandi was based on international concert tours which could last for up to several months or even years. Thus, there were dozens of ladies’ orchestras performing in the larger Finnish cities – Turku, Viipuri, Tampere, and Helsinki – during the late nineteenth and early twentieth centuries, where their performances formed a significant part of middle-class, urban entertainment. The aim of my study is to establish how the orchestras’ tours around the Baltic Sea region were organized, and what kind of a reception they received in Finnish cities. Special attention is paid to the musicians’ socioeconomic position, as well as to the orchestras’ touring routes, concert programming, and public image. The sources consulted consist mostly of newspaper clippings and biographical archival evidence, as well as photos, caricatures, literatury depictions and memoirs concerning the orchestras’ reception history. Methodologically, the dissertation draws on the traditions of transnationalism. The concerts of ladies’ salon orchestras in Finnish cities are examined as a part of late nineteenth-century cultural networks which transcended national and linguistic borders. I argue that the archetypical Viennese ladies’ orchestra may be analyzed as a cultural product which pervaded Europe in a relatively standardized form. In addition, the orchestras conveyed new musical trends from one area to another. Even though ladies’ salon orchestras have been previously studied especially in Sweden and Germany, they have not been considered within the context of of transnationalism. However, points of reference regarding the transnational perspective may be found in scholarly publications on the social and cultural history of music by both international and Finnish academics. My key argument is that the transnational nature of ladies’ salon orchestras as well as their role in cultural transfer was evident on four different levels in nineteenth-century Finland: the orchestras’ professional networks, their tour-based way of life, their choice of repertoire, as well as their public image. First of all, ladies’ orchestras developed as part of the institutionalizing restaurant and variety show entertainment, which was based on cross-border networks of artists and impresarios. Second, the model for ladies’ orchestras’ concert tours may be found in Central European traditions of itinerant family ensembles which saw musicians travel around Europe and the world. Third, ladies’ orchestras, via their daily concerts, disseminated new tunes and musical styles to their touring destinations. Fourth, the orchestras’ marketing strategies were based on national and regional attributes which were meant to evoke impressions of the cosmopolitan Vienna on the one hand and local musical traditions on the other.Tiivistelmä: Sähkövaloa, shampanjaa ja Wiener Damenkapelle: naisten salonkiorkesterit ja varieteealan transnationaaliset verkostot Suomessa 1877–1916 Tarkastelen väitöstutkimuksessani naisten salonkiorkesterien ja erityisesti niin sanottujen wieniläisten naisorkesterien (Wiener Damenkapellen) konserttitoimintaa Suomen kaupungeissa 1870-luvulta ensimmäiseen maailmansotaan saakka. Noin 10–15-henkiset naisvoittoiset yhtyeet olivat vuosisadan vaihteen Euroopassa erittäin suosittuja. Ne konsertoivat kaupunkien hotelleissa, ravintoloissa ja kahviloissa soittaen asiakaskunnalleen aikakauden kepeitä suosikkimelodioita. Naisorkesterien toiminta perustui kansainvälisiin konserttikiertueisiin, ja yhtyeet saattoivat viipyä matkoillaan kuukausia tai vuosia. Myös Suomen suuremmissa kaupungeissa Turussa, Viipurissa, Tampereella ja Helsingissä naisorkestereita esiintyi tutkimusajankohtana kymmeniä. Niiden esitykset muodostivat merkittävän osan kaupunkien keskiluokan huvikulttuuria. Tässä tutkimuksessa selvitän, miten naisorkesterien kiertueet Itämeren alueella organisoitiin ja miten yhtyeisiin Suomen kaupungeissa suhtauduttiin. Erityistä huomiota kiinnitän naisorkesterimuusikoiden sosioekonomiseen asemaan, kiertuereittien ja ohjelmistojen valintoihin sekä yhtyeiden julkisuuskuvaan. Näitä kysymyksiä valotan pääasiallisesti sanomalehtiartikkeleista sekä naismuusikoiden henkilöhistoriaan liittyvistä arkistodokumenteista koostuvan lähdemateriaalin avulla. Naisorkesterien reseptiohistoriaan liittyen olen hyödyntänyt myös kuva-, kaunokirjallisuus- ja muistelma-aineistoa. Metodologisesti väitöskirja edustaa transnationaalisuuden tutkimusperinnettä. Tämä tarkoittaa, että tarkastelen naisorkesterien konsertteja Suomen kaupungeissa osana 1800-luvun jälkipuoliskon kansallisuus- ja kielirajat ylittäviä kulttuuriverkostoja. Näkemykseni mukaan wieniläistä naisorkesteria voi tarkastella kulttuurituotteena, joka levisi yhtenäisenä Euroopan eri alueille. Samalla orkesterit välittivät uusia musiikillisia muotivirtauksia alueelta toiselle. Vaikka naisorkestereita on aiemmin tutkittu erityisesti Ruotsissa ja Saksassa, ei transnationaalista näkökulmaa niiden toimintaan ole aiemmin sovellettu. Näkökulmalle voi kuitenkin hakea vertailukohtia sekä kansainvälisestä että suomalaisesta musiikin sosiaali- ja kulttuurihistorian alan tutkimuksesta. Väitän, että naisten salonkiorkesterien transnationaalinen luonne ja kulttuurivälitystoiminta näkyivät 1800- ja 1900-luvun vaihteen Suomessa neljällä eri tasolla: yhtyeiden ammatillisissa verkostoissa, kiertävässä elämäntyylissä, ohjelmistojen valinnassa sekä julkisuuskuvassa. Ensinnäkin naisorkesterit kehittyivät osana institutionalisoituvaa ravintola- ja varieteehuvien elinkeinoa, jonka impressaari- ja taiteilijaverkostot ulottuivat yli valtiorajojen. Toisaalta naisorkesterien kiertuetoiminta rakentui saksankielisen Euroopan pikkukaupunkien perheyhtyekulttuurille, jonka siivittäminä muusikot kiersivät ympäri Eurooppaa ja maailmaa. Kolmanneksi naisorkesterit välittivät päivittäisissä konserteissaan uusia sävelmiä ja musiikkityylejä kiertuekohteisiinsa. Neljänneksi naisorkesterien markkinointikeinot nojasivat kansallisiin ja paikallisiin attribuutteihin. Niiden avulla herätettiin yleisössä mielikuvia niin suurkaupunkilaisesta wieniläisyydestä kuin kansanomaisista musiikkiperinteistä.
Subject: Euroopan Historia
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Sähköval.pdf 4.321Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record