Sosiaalisen median käytön määrän ja psykososiaalisen hyvinvoinnin välinen pitkittäisyhteys tytöillä ja pojilla varhaisnuoruudessa

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201908213252
Title: Sosiaalisen median käytön määrän ja psykososiaalisen hyvinvoinnin välinen pitkittäisyhteys tytöillä ja pojilla varhaisnuoruudessa
Author: Huuskonen, Olga
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Medicine
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2019
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201908213252
http://hdl.handle.net/10138/304782
Thesis level: master's thesis
Abstract: Tavoitteet. Aikaisemman tutkimustiedon mukaan runsas sosiaalisen median käyttö on yhteydessä heikompaan psykososiaaliseen hyvinvointiin nuorilla. Tutkimukset ovat kuitenkin pääosin toteutettu poikittaisasetelmalla, joten yhteyden suunnasta ei ole systemaattista tutkimustietoa. Yhteyttä ei ole myöskään tutkittu lähes lainkaan varhaisnuorilla, ja tutkimustietoa puuttuu myös sukupuolten välisistä eroista tämän yhteyden suhteen. Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia, ovatko sosiaalisen median käytön määrä ja psykososiaalinen hyvinvointi toisiinsa yhteydessä varhaisnuoruudessa yli ajan, ja jos ovat, mikä on tämän yhteyden suunta tai suunnat. Tutkimuksessa tarkasteltiin sosiaalisen median käytön määrän ja psykososiaalisen hyvinvoinnin välistä pitkittäisyhteyttä 10–15-vuotiailla tytöillä ja pojilla, sekä sitä muovaako tutkittavien ikä tätä yhteyttä. Menetelmät. Tutkimusaineistona käytettiin Understanding Society: The UK Household Longitudinal Study pitkittäistutkimuksen (2009-) aineistoa kolmesta eri tiedonkeruuaikapisteestä (2011-2013, 2013-2015 ja 2015-2017) Tutkimukseen valikoitiin kaikki 10–15-vuotiaille suunnattuun nuorten kyselyyn vastanneet henkilöt, joilla oli vähintään yksi havainto sosiaalisen median käytön määrää mittavaan muuttujaan ja psykososiaalista hyvinvointia mittaavaan muuttujaan (n=6422). Psykososiaalista hyvinvointia mitattiin Vahvuudet ja vaikeudet -kyselyllä (engl. Strenghts and Difficulties -kysely, SDQ) ja sosiaalisen median käytön määrää mitattiin itsearviointina viisiportaisella asteikolla. Tutkimus toteutettiin toistomittausasetelmalla monitasomallinnusta käyttäen. Pääanalyysit tehtiin käyttäen lineaarista regressioanalyysia ja järjestysastekollista logistista regressioanalyysia. Pitkittäistarkastelussa ennustettavan muuttujan lähtötaso kontrolloitiin. Tulokset ja johtopäätökset. Tytöt ja pojat erosivat toisistaan sosiaalisen median käytön määrän ja psykososiaalisen hyvinvoinnin pitkittäisyhteyden suhteen. Tytöillä jopa alle yhden tunnin sosiaalisen median käyttö päivässä ennusti korkeampia myöhempiä kokonais- ja eksternalisaatio-oireita. Tytöillä havaittiin myös ikäinteraktio internalisaatiooireiden kohdalla: 10–11-vuotiailla tytöillä yli neljän tunnin käyttö ennusti korkeampia internalisaatio-oireita, mutta tämä vaikutus katosi iän kasvaessa. Pojilla sosiaalisen median käytön määrä ei ennustanut myöhempää psykososiaalista hyvinvointia. Tarkasteltaessa yhteyttä toisinpäin pojilla korkeammat kokonais- ja eksternalisaatiooireet, ja tytöillä korkeammat eksternalisaatio-oireet ennustivat myöhempää runsaampaa sosiaalisen median käyttöä. Tutkimuksen mukaan sosiaalisen median käyttö ennustaa varhaisnuoruudessa heikompaa tulevaa psykososiaalista hyvinvointia tytöillä, mutta ei pojilla. Nuorten heikko psykososiaalinen hyvinvointi, lähinnä eksternalisaatio-oireet, puolestaan ennustaa runsaampaa sosiaalisen median käyttöä sekä tytöillä että pojilla. Havaitut vaikutukset olivat kuitenkin melko pieniä.Objectives. According to previous research heavy social media use is associated with poor psychosocial well-being in adolescents. The direction of this association is not, however yet clear. The majority of previous studies are cross-sectional and there are not many studies focusing on early adolescents. The objective of this study was to investigate longitudinal associations between social media use and psychosocial well-being in 10–15-year-old boys and girls. In addition, the study tested whether the associations are age dependent. Methods. The participants (n=6422) of this study were a part of Understanding Society: The UK Household Longitudinal Study (2009-). The data came from 3 waves (2011-2013, 2013-2015 and 2015-2017) of the study and participants were 10–15-year-olds in every wave. Social media use was assessed through the daily amount (hours) spent chatting or interacting on social media websites and apps. Psychosocial well-being was measured by the Strengths and Difficulties Questionnaire. The study was conducted with repeated measurements method and by using multilevel modeling. The associations between social media use and psychosocial well-being were examined with linear regression analysis and ordinal logistic regression analysis. Results and conclusions. Gender differences were found in the longitudinal association between social media use and psychosocial well-being. Among girls, even less than an hour of social media use predicted higher total and externalizing symptoms, and among 10–11-year-old girls over 4 hours of social media use predicted higher internalizing symptoms. Social media use did not predict later psychosocial well-being among boys. Higher externalizing symptoms predicted heavier social media use among both boys and girls, and higher total symptoms also predicted heavier use but only among boys. This study found that social media use predicted later declines in psychosocial well-being among girls, but not among boys. Poor psychosocial well-being, mainly higher externalizing symptoms, predicted later heavier social media use among both boys and girls. These effects were however relatively small.
Subject: psykososiaalinen hyvinvointi
internalisaatio-oireet
eksternalisaatio-oireet
varhaisnuoruus
sosiaalinen media


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Huuskonen_Olga_Pro_Gradu_2019.pdf 530.2Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record