KAKSOISDIAGNOSOITUJEN SANKARIMATKA - Tarina samanaikaisesta päihde- ja mielenterveysongelmasta toipumisesta

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019082725804
Title: KAKSOISDIAGNOSOITUJEN SANKARIMATKA - Tarina samanaikaisesta päihde- ja mielenterveysongelmasta toipumisesta
Author: Pulkkinen, Pia
Contributor: Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Sosiaalitieteiden laitos
Date: 2019-03
URI: http://hdl.handle.net/10138/304968
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019082725804
Thesis level:
Abstract: Tutkimus käsittelee samanaikaisesta päihde- ja mielenterveysongelmasta toipumista. Tutkimuksessa kuvataan miten ja mitä samanaikaisen päihde- ja mielenterveysongelman kokeneet henkilöt kertovat toipumisestaan ja palvelujärjestelmän tuesta. Tutkimuksessa tarkastellaan niitä muutoksia, joita tapahtuu kertojien identiteetissä tarinan edetessä. Lisäksi tutkimuksessa analysoidaan sitä, mitkä kertojien käyttämistä identiteettikategorioista toimivat toipumispääomana. Tutkimusaineisto koostuu 13 henkilön narratiivisista haastatteluista. Haastateltavista yhdeksän oli miehiä ja neljä naisia. Kaikilla haastatelluilla henkilöillä oli diagnoosi vakavasta mielenterveyden ongelmasta. Kaikki haastateltavat olivat lisäksi olleet joko sairaalassa tai päihdehuollon laitoskuntoutuksessa riippuvuuteensa liittyen. Haastatteluajankohtana henkilöt olivat iältään 34–59 -vuotiaita. Heillä oli runsaasti kokemusta päihde- ja mielenterveystyön palvelujärjestelmästä, mukaan lukien integroidut psykiatria- ja päihdepalvelut. Haastatteluaineiston analyysissa käytettiin menetelminä sisällön analyysia, narratiivista analyysia sekä kategoria-analyysia. Tutkimuksessa esitelty toipumisen tarina koostuu 13 eri kertojan monista itsenäisistä kertomuksista. Tarina asettuu Joseph Campbellin sankarimatkan kaavaan. Se jakautuu seikkailuun kutsun, koetusten tien ja kotiinpaluun episodeihin. Kertojat kuvaavat identiteettiään tarinan eri vaiheissa selkeiden identiteettikuvausten sekä kategoriavihjeiden avulla. Seikkailuun kutsun episodissa kertojat sijoittavat identiteettinsä useimmiten tavallisuutta ilmentäviin kategorioihin. Koetusten tien episodissa sosiaalisen identiteetin merkitys korostuu, sillä tavalliseksi kategorisoituminen voi johtaa palvelujen epäämiseen. Kotiinpaluun episodissa identiteettikuvauksia on niukasti, ja sosiaalinen identiteetti on anomaalinen. Poikkeuksen tähän tekevät palvelujärjestelmältä saadut vertais- ja palveluohjaajan identiteetit, jotka tarjoavat kertojille arvostetun aseman sosioekonomisessa luokassa ja viiteryhmässä. Palvelujärjestelmässä samanaikaisen päihde- ja mielenterveysongelman kokeneista henkilöistä puhutaan kaksoisdiagnoosiasiakkaina tai -potilaina. Kertojat eivät kuitenkaan käytä tätä sosiaalista identiteettiä identiteettikuvauksissaan. Järjestelmässä on vähän kaksoisdiagnosoiduille henkilöille tarkoitettuja palveluja. Kertojien saamat palvelut ovat joko päihdeongelmaisille tai psyykkisesti sairaille tarkoitettuja, eivätkä edellytä kaksoisdiagnoosiasiakkaaksi leimautumista. Kaikissa episodeissa kertojien käyttämistä identiteettikategorioista on löydettävissä toipumispääomaa. Kaikki kertojien synnyttämät identiteettikategoriat eivät kuitenkaan toipumispääomaa sisällä. Ammattilaiset lisäävät kertojien toipumispääomaa tarjoamalla heille sellaisia sosiaalisia identiteettejä, jotka vahvistavat kokemusta selviytymisestä ja pärjäämisestä sekä tukevat yhteiskunnallista normaliteettia. Avainsanat – Nyckelord – Keywords identiteetti kategoriat toipuminen mielenterveysongelmat päihdeongelmatThe study explores recovery from co-occuring substance abuse and mental health problems. In this study, it is examined how and what people describe of their recovery from substance abuse and mental health problems, and of the help from the service system. The study evaluates the changes that happen in the identity of the narrator during the development of the story. In addition, in this study it is analysed which identity catogories work as recovery capital for the narrator. The data consists of narrative interviews with 13 different persons. Nine of the interviewed were men and four were women. All of the interviewed had been diagnosed with a severe mental health problem. In addition, all of the interviewed had been either hospitalised or in institutional substance abuse care due to their addiction. At the time of the interviews, all people were at the age of 34 to 59 years. They had all had extensive experience with the substance abuse and mental health work related service system, including the integrated psychiatric and substance abuse care. Content analysis, narrative analysis and category analysis were used to analyse the interviews. The story of recovery consists of various independent narratives of a total of 13 narrators. The story is based on Joseph Campbell’s hero’s journey scheme. It divides into three episodes: the call to adventure, the road of trials and the return. The narrators describe their identity in different episodes of the story by using explicit identity descriptions and category implications. In the call to adventure episode, the narrators position their identity into categories describing normality. In the road of trials episode the role of social identity is emphasized because being categorised as normal may lead to withholding of services. In the return episode there is a limited amount of identity descriptions and the social identity is anomalistic. An exception to anomality is found in the identities provided through peer and service counselor within the service system, which provide the narrators a respected position within the socioeconomic class and reference group. In the service system people who have experienced co-ocurring substance abuse and mental health problems are addressed as dual diagnosis clients or patiens. The narrators however don’t use this social identity in their identity descriptions. There is a limited amount of services at offer to people with dual diagnosis. The services received by the narrators are aimed for people with substance abuse or mental health problems and do not require being labelled as a dual diagnosis client. Recovery capital can be found in the identity categories of every episode. However, not all the identity categories created by narrators contain recovery capital. Professionals increase narrators’ recovery capital by offering them such social identities that strengthen their experience of survival and coping as well as support their societal normality. Avainsanat – Nyckelord – Keywords identity categories recovery mental health problems substance abuse problems
Discipline: Sosiaalityö


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Pulkkinen_final.pdf 798.2Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record