Lapsi Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa

Show full item record

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:ISBN 978-951-51-5383-8
Title: Lapsi Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa
Author: Jankko, Eriikka
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Theology
Doctoral Programme in Theology and Religous Studies
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2019-09-27
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:ISBN 978-951-51-5383-8
http://hdl.handle.net/10138/305134
Thesis level: Doctoral dissertation (monograph)
Abstract: “The Child in the Evangelical Lutheran Church of Finland” The aim of this study was to examine what it is to be a child and to be like a child and how to become like children according to the normative texts that direct the faith and the actions of the Evangelical Lutheran Church of Finland (ELCF). I used social ethical conceptual analysis as a method to develop a tool that helps to make conceptual distinctions that clarify the concepts, conceptions and discussions of being a child. This conceptual tool can be useful in improving co-operation with children in the Church as well as in society. In addition, I investigated what child theology is in the context of ELCF. The sources of this study are the Bible, the Book of Concord (BSELK) and the liturgical and juridical texts that direct the faith and the actions of the ELCF. The normative bases of these texts differ from each other. Therefore, I analysed how child-related concepts and conceptions in the different sources impact the discussions on being a child, the varieties of goodness with being a child, and co-operation with children. I searched for child-related concepts and conceptions and analysed them. The lexical analysis of the term lapsi (child) showed that the concept of “child” is twofold. First, being a child is an age- and development-based concept, that is, it is related to the stage of life called lapsuus (childhood; German: die Kindheit). Secondly, the concept “lapseus” (childship; German: die Kindschaft) refers to a relation-based idea of being a child. The English term “childship” refers to the relation of being a child, but the term is seldom used. Additionally, the metaphors of being a child structure both individual and collective identity. By means of this conceptual analysis I identified the varieties of children’s “goodness” that are aimed at and how the value of the child is justified through using different child- and childhood-related conceptual systems of the normative texts. There is a rich store of child-related concepts, though underutilized. There are tensions between the different conceptions of children and different ideals of their agency. The conception of being a child is narrow or out of date in many texts. The different conceptions of being a child can be clarified by making use of conceptual distinctions and recognizing the sociocultural context of the texts. It is possible to observe the development of child-related conceptions in the sources. For example, the inclusivity of child metaphors has increased. The child-related conceptions identified in the source material offer insights into social and theological conceptions of being a child. Jesus’ and Martin Luther’s conceptions of children differed from their contemporary religious and cultural ideas. They refused the conventional religious hierarchy and set the child as an example for adults and told the adults to become like children. Martin Luther emphasized the spiritual vocation of a child and of family life in his catechisms. The study shows parallels between being a child on the social level and on the theological level. In the Book of Concord, being a child (childship; German: Kindschaft) is a theological term that describes the core identity of a human being in the relationship with God. The term is a conceptual innovation of Luther’s and it is utilized in the Book of Concord and in the liturgical metaphors. It neutralizes the gender-based religious language and enables inclusive expressions that support a shared identity of being a child. It binds the agents together on both a social and theological level. The use of the relation-based term “childship” is rare in the English language. Therefore, there is a risk that the age- and development-based conceptions of children predominate, as English is widely used in the field of Childhood Studies. Being a child is a theological core identity in the Church. The theological child-related concepts can strengthen the value of being a child and the interdependence between human beings. They enrich the societal discussion on being a child. The theological metaphors and the ideals of agency related to being a child have an impact on the recognition of children. Therefore, the risks of irresponsible, narrow or totalitarian use of child-related concepts must be recognized and corrected. The nuanced store of child-related conceptions in the normative texts that direct the confession of the Church is an underutilized resource in the Church. The exemplarity of being a child could be used to represent both an ideal of lifelong learning and our ontological dependence on other human beings, creation and God. The language of being a child enriches the Church’s conceptions of God and human beings. Being a child is a social and theological basic relation of human beings. The ideal of being a child leads us towards other people, since every human being shares being a child and therefore the mutual relation-based idea of childhood. Keywords: child, childhood, childship, The Evangelical Lutheran Church of Finland, theology, social ethics, childhood studiesLapsi Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa Tutkimustehtävänä oli analysoida sosiaalieettisen käsiteanalyysin keinoin, mitä lapsena oleminen ja lastenkaltaisuus ovat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon normatiivisten tekstien valossa sekä miten niiden mukaan lapseksi tai lasten kaltaiseksi tullaan. Väitöstutkimuksen keskeisinä tavoitteina oli selkeyttää käsiteanalyysin keinoin kirkon keskustelua lapsesta ja rakentaa käsiteväline, jota voidaan hyödyntää, kun halutaan parantaa yhdessä toimimista iältään lasten kanssa kirkossa ja yhteiskunnassa, sekä esittää lapsiteologian puheenvuoro Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kontekstissa. Toteutin tehtävän analysoimalla kirkon tunnustusta ja toimintaa ohjaavien tekstien kantasanaan lapsi liittyvien ja siitä johdettujen termien käsitteellisen varannon. Lähteinä olivat Raamattu, luterilaiset tunnustuskirjat, Kirkkolaki ja Kirkkojärjestys ja liturgiset tekstit Kirkkokäsikirjassa (osat I–III) ja Virsikirjassa. Analysoin, miten eri tavoin normatiivisten ja eri-ikäisten lähteiden lapsikäsitteistö ja -käsitykset ohjaavat toisaalta puhetta lapsena olemisesta ja lapseen yhdistetyistä hyväkäsityksistä ja toisaalta toimintaa lasten kanssa kirkossa. Tutkimuksessa paljastui, että lähteiden lapsikäsitteistö on perusteltua jäsentää ikä- ja kehityskäsitteistöön, kun puhutaan lapsuudesta, ja suhdekäsitteistöön, kun tarkastellaan lapseutta. Lapsikäsitteitä käytetään myös teologisiin ja metafora-merkityksiin, jotka rakentavat yksilö- ja yhteisöidentiteettiä. Lapsikäsitteiden ja -käsitysten analyysin avulla osoitin, millaisia lapsen hyviä eri aikakausien lapsi-, lapsuus- ja lapseusterminologian käytöllä tavoitellaan ja miten lapsen arvo perustellaan niissä. Toin esiin, että lähdetekstien lapsikäsitykset ja lapsen toimijuusihanteet ovat jännitteisiä. Osassa tekstejä lapsikäsitys on kapea ja osassa lapsia ja lapsuutta koskevan nykytietämyksen valossa vanhentunut. Lapsikäsityksiä voidaan selkeyttää hyödyntämällä käsitteellisiä erotteluita ja tunnistamalla tekstien kirjoit-tamisajan sosiokulttuurinen konteksti. Lähdeteksteistä voidaan poimia lapsikäsitysten kehityslinjan tunnusmerkkejä, kuten lapsipuheen kehitys inklusiivisemmaksi. Evankeliumiteksteissä kuvatun Jeesuksen ja Martin Lutherin käsitykset lapsista poikkesivat aikansa kulttuurisista ja uskonnollisista käsityksistä. He kumosivat uskonnollisia hierarkioita, asettivat lapsen esimerkiksi ja kehottivat aikuisia tulemaan lasten kaltaisiksi. Katekismuksissaan Luther korosti lapsena olemisen kutsumusta. Hän tulkitsi perhe-elämän hengelliseksi kutsumukseksi, jossa lapsen ja vanhempien välisillä suhteilla on vastaavuuksia lapsen ja Jumalan väliseen suhteeseen. Näkyvässä todellisuudessa ja teologisella tasolla lapseksi tuleminen ja lapsena kasvaminen ovat lahjaa, johon vastataan tunnustautumalla lapseksi. Luterilaisissa tunnustuskirjoissa lapseus (die Kindschaft) on teologinen käsite, joka kuvaa ydinidentiteettiä suhteessa Jumalaan. Termi on Lutherin raamatunkäännöstyössä tekemä käsitteellinen innovaatio, jota hyödynnetään tunnustuskirjoissa ja liturgisissa metaforissa. Se purkaa sukupuolisidonnaista uskonnollista kieltä ja mahdollistaa inklusiivisen kielen, jossa lapseus on jaettu identiteetti ja sekä sosiaalisella että teologisella tasolla toimijoita yhdistävä side. Englannin kielessä lapseuden suhdemerkitystä ilmaiseva termi ’childship’ ei ole vakiintuneessa käytössä. Valtaosa lapsitutkimuksesta on kirjoitettu englanniksi, joten se voi suosia tarkastelua, jossa lapsen ikä ja kehitys korostuvat. Lapseus on teologinen ydinidentiteetti kirkossa. Lapsen arvoa ja ihmisten keskinäisriippuvuutta voitaisiin vahvistaa hyödyntämällä inklusiivista ja suhteessa olemista korostavaa teologista lapsikäsitteistöä. Lapseuden suhdekäsitteistö rikastuttaisi myös yhteiskunnallista puhetta lapsista. Lapsena olemisen teologiset metaforat ja toimijuusihanteet vaikuttavat iältään lasten hyväksyvään tunnustamiseen. Niinpä huolimattoman lapsikäsitteistön käytön riskit, kuten totalisoiva tai kapeutunut lapsipuhe, tulee tunnistaa ja korjata. Kirkon tunnustusta ohjaavien tekstien vivahteikas lapsipuhe on kirkossa alihyödynnetty resurssi. Lapsena olemisen esimerkki voitaisiin tulkita elinikäisen oppimisen ihanteeksi ja olemukselliseksi riippuvaisuudeksi toisista ihmisistä, luomakunnasta ja Jumalasta. Lapseuden kieli rikastuttaa kirkon ihmis- ja jumalakuvaa. Lapseus on ihmisen perussuhde sosiaalisella ja teologisella tasolla. Lapseuden ihanne ohjaa suuntautumaan kohti toista ihmistä, sillä jokainen ihminen on osallinen lapseudesta ja siten keskinäisestä sisaruudesta. Avainsanat: lapset (ikäryhmät), lapset (perheenjäsenet), kirkko (instituutio), teologia, sosiaalietiikka, lapsitutkimus, lapseus
Subject: Teologinen etiikka ja sosiaalietiikka
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
lapsisuo.pdf 2.071Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record