Suomalainen kaupunkipolitiikka - sen tekijät ja tulkit

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-5313-5
Title: Suomalainen kaupunkipolitiikka - sen tekijät ja tulkit
Author: Hokkanen, Olli
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Social Sciences
Doctoral Programme in Social Sciences
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2019-09-28
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-5313-5
http://hdl.handle.net/10138/305212
Thesis level: Doctoral dissertation (monograph)
Abstract: English Olli Hokkanen Finnish Urban Policy – its makers and interpreters As confusing as it sounds, there is no one answer to the question of what Finnish urban policy is. This has led to a controversy about the content and means of urban policy, as well as to belittling of the significance of urban policy, even to its denial. This study aims to answer the question of what Finnish urban policy is. This question is answered by examining how Finnish urban policy has been understood and by investigating who has supported and opposed it. The study seeks out a reason for why the government of Prime Minister Lipponen appointed the Urban Policy Committee. Urban policy started since 1995 is called the ‘new Finnish urban policy’. An overview of the urban policy of the kings of Sweden-Finland and the history of Finnish regional policy clarifies how the new Finnish urban policy differs from the urban policy pursued by kings and from Finnish regional policy. The study examines development phases, goals, instruments and external examples of the new Finnish urban policy. Furthermore, urban policy makers, opponents and supporters are identified, not to mention different definitions of urban policy. The ‘new Finnish urban policy’ was mainly cooperation between cities and the state, and it can therefore be called a ‘state urban policy’. Cooperation between the state and cities was burdened by several conflicts and tensions, which made it difficult to define and achieve urban policy goals. Gradually, belief in the possibilities of urban policy faded away, and the only legacy of the new state urban policy was the ‘agreement-based urban policy’ and ‘metropolitan policy’. The main data of the study consists of 69 expert interviews. In addition to interviews with state and municipal officials and researchers, government and other programmes, agreements, strategies, and various memos and reports are also part of the data. The theoretical and methodological starting points of the study are the theories of urban studies of the internationalizing city, scale levels and European cities. The study shows how the new Finnish urban policy responded to the challenge of globalization, balanced between the local, regional and state levels, and needed support from the charismatic leaders of the European urban tradition. In addition to urban studies, the study utilizes the idea of Bourdieu’s field, which allows opponents and supporters of urban policy to be placed in the field of Finnish urban policy.Suomalainen kaupunkipolitiikka - sen tekijät ja tulkit Helsingin yliopistossa 28.9.2019 tarkastettu kaupunkitutkimuksen väitöskirja paljastaa, että vuonna 1995 alkoi suomalaisen kaupunkipolitiikan uusi aikakausi. Syntynyt uusi suomalainen kaupunkipolitiikka vähitellen hiipui 2000- ja 2010-luvuilla. Lähellä saattoi olla jopa suomalaisen kaupunkipolitiikan tuho. Väitöstyö osoittaa, miksi kaupunkipolitiikasta on vaikeaa tehdä ajassamme johtava yhteiskuntapolitiikka. Työssä tuodaan esille erilaisia intressiristiriitoja, jotka johtivat uuden suomalaisen kaupunkipolitiikan hiipumiseen. Väitöstutkimuksessa ”Suomalainen kaupunkipolitiikka - sen tekijät ja tulkit” vastataan kysymykseen ”Mitä on suomalainen kaupunkipolitiikka?”. Tutkimus käsittelee suomalaisen kaupunkipolitiikan kehittymistä ja tämän politiikan muotoutumiseen liittyviä piirteitä. Tutkimuksessa esitellään uuden suomalaisen kaupunkipolitiikan käsite. Uusi suomalainen kaupunkipolitiikka on ollut erityisesti valtiollista politiikkaa. Sitä on tehty muun muassa kaupunkien, yritysten ja ihmisten hyväksi. Uusi suomalainen kaupunkipolitiikka alkoi useiden tapahtumien ja toimien tuloksena 1990-luvun puolivälissä. Tutkimus tuo esille lain säätyjen erioikeuksien lakkauttamisesta, joka astui voimaan vuonna 1995. Lailla kumottiin lopullisesti ja kokonaan vanhoille kaupungeille annettu kuninkaallinen vakuutus 1700-luvulta, ja tapettiin näin vanha erioikeuksiin perustunut kaupunkipolitiikka. Tutkimus kuljettaa lukijan aina kuninkaiden kaupunkipolitiikasta nykyaikaan, ja tuo esille kaupunkipolitiikan tekijöiden ja tutkijoiden näkemyksiä suomalaisesta kaupunkipolitiikasta. Tutkimusta varten haastateltiin 69 kaupunkipolitiikan tekijää ja tutkijaa. Kokoavaa ja aikakauden toimijoiden haastatteluihin perustuvaa väitöstutkimusta aihepiiristä ei ole aikaisemmin tehty. Tutkimuksesta piirtyy moniulotteinen kuva Suomen kaupunkipolitiikasta. Väitöstutkielmaan sisältyy laaja sanasto, joka paljastaa suomalaisen kaupunkipolitiikan käsitteen alan. Tutkimuksessa hyödynnetään kansainvälisen kaupunkitutkimuksen teorioita, esimerkiksi skaalateoriaa.
Subject: Yhteiskuntapolitiikka / kaupunkitutkimus
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
28092019_Hokkanen_final_väitöskirja.pdf 5.198Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record