Socioeconomic differences in electoral participation : Insights from the Finnish administrative registers

Show full item record

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-3406-6
Title: Socioeconomic differences in electoral participation : Insights from the Finnish administrative registers
Author: Lahtinen, Hannu
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Social Sciences
Doctoral Programme in Social Sciences
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2019-09-27
Belongs to series: Valtiotieteellisen tiedekunnan julkaisuja - Publications of the Faculty of Social Sciences - URN:ISSN:2343-2748
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-3406-6
http://hdl.handle.net/10138/305213
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: Those with advantaged socioeconomic positions – that is, individuals with high educational qualifications, professional or managerial occupations and a high level of income – are the most likely to vote in elections. Finland provides researchers with the rare privilege of studying individual-level determinants of voter turnout in an exceptionally reliable manner by utilizing register-based data. This dissertation includes four studies on socioeconomic differences in voter turnout, primarily from the 1999, 2012 and 2015 elections, conducted by exploiting this great resource. Despite socioeconomic differences in voter turnout being a classical topic in electoral studies, recent decades have seen frequent claims of the political decline, or even death, of social class. This dissertation joins the studies demonstrating that this is not the case regarding electoral participation. On the contrary, a polarization of socioeconomic differences in turnout has occurred during the last few decades. Moreover, linking survey data to registers revealed that, due to social desirability bias and the self-selection of survey respondents, true socioeconomic differences are even larger than those suggested by survey estimates. These results imply that socioeconomic inequality in electoral participation is a more pressing social problem than conventionally acknowledged, even among experts on the subject. The empirical analyses also assess some of the mechanisms contributing to the socioeconomic gap in turnout. Income explained a substantial part of the occupational social-class differences in electoral participation whereas the health differences contributed only weakly to this gap. However, among those with most serious health problems, no social class gradient in turnout was observed. The role of intergenerational transmission was of particular importance in explaining electoral participation. Among the observed parental factors, parental education social class and income were together roughly as important as parental voting in a single election in explaining this intergenerational association. Mother’s and father’s contributions were roughly equal, mother’s factors perhaps slightly more pronounced. Furthermore, in addition to studying the factors that create differences, it is also important to identify the factors that suppress them. Social mobility during an individual’s life-course was identified as one mechanism that constrains turnout inequality between socioeconomic groups. The dissertation concludes by discussing the implications of the results at a more theoretical level through four themes. The first theme is the importance of accurate descriptive research, which is necessary and also often sufficient to answer many important questions regarding the topic. The second is the significance socioeconomic position as a conceptual tool. It is a multi-dimensional construct, but at the same time constitutes a coherent unit that is a central component in the social structure of modern societies. The third is the continued relevance of occupational social class, which should be maintained (or re-adopted) in basic analytical repertoire also when explaining electoral participation. The fourth theme is that voting in elections is simultaneously both a poignantly individualistic and social act. These properties, in addition to its concreteness, measurability, and practical social relevance, make electoral participation a particularly thrilling sociological topic.Hyvä sosioekonominen asema – korkea koulutustaso, ylempi toimihenkilöasema ja suuret tulot – on yhteydessä korkeampaan äänestysaktiivisuuteen vaaleissa. Suomessa on tilaisuus tutkia äänestämistä poikkeuksellisen tarkasti rekisteripohjaisten aineistojen avulla. Tämä väitöstutkimus sisältää neljä osatutkimusta, jotka hyödyntävät rekisteriaineistojen mahdollisuuksia sosioekonomisten äänestysaktiivisuuserojen tutkimuksessa, pääosin 1999 ja 2015 eduskunta- sekä 2012 kuntavaaleissa. Vaikka sosioekonomiset erot äänestämisessä ovat klassinen tutkimuskohde, viime vuosikymmeninä tutkimuskirjallisuudessa on myös keskusteltu yhteiskuntaluokan poliittisen merkityksen vähenemisestä tai jopa katoamisesta. Väite on epätosi, kun selitetään äänestysaktiivisuutta. Päinvastoin, sosioekonomiset erot ovat 2010-luvun Suomessa jopa hälyttävän korkealla tasolla, ja ne ovat myös kärjistyneet viime vuosikymmenien aikana. Rekisteriaineistoihin yhdistetyn kyselytutkimuksen perusteella tehty analyysi osoitti myös, että aikaisempi tutkimuskirjallisuus on sosiaalisen suotavuuden ja kyselyvastaajien valikoitumisen johdosta tuottanut aliarvioita äänestysaktiivisuuden sosioekonomisten erojen suuruudesta. Tulos viittaa siihen, että äänestysaktiivsuuden eriarvoisuus on polttavampi yhteiskunnallinen ongelma kuin mitä on aiemmin ymmärretty. Väitöstutkimuksessa arvoitiin myös joitakin sosioekonomisia eroja selittäviä mekanismeja. Tulot selittivät osan äänestämisen ammattiluokkaeroista mutta luokkien välisten terveyserojen kontribuutio oli analyysin mukaan vähäinen. Toisaalta kaikkein vakavimmista terveysongelmista kärsivien keskuudessa ammattiluokittaisia äänestyseroja ei havaita. Lisäksi tutkittiin ylisukupolvisen siirtymän merkitystä äänestysaktiivisuuden selittäjänä, ja kokonaisuudessaan se todettiin suureksi. Vanhemman koulutus, ammattiluokka ja tulot ovat yhdessä yhtä vahva yksilön äänestämistä selittävä tekijä kuin vanhemman äänestäminen yksittäisissä vaaleissa. Isän ja äidin merkitys havaittiin kutakuinkin yhtä suureksi, äidin ehkä aavistuksen korostuneemmaksi. Vaikka tutkimuskirjallisuus usein keskittyy eroja tuottaviin mekanismeihin, myös niitä kaventavien mekanismien relevanssi on hyvä huomioida. Yksilön työuran aikana tapahtuva sosiaalinen liikkuvuus havaittiin yhdeksi tekijäksi, joka tasoittaa äänestysaktiivisuuden ammatti- ja tuloluokittaisia eroja. Lopuksi tulosten perusteella käsitellään neljää teoreettisemman tason teemaa. Näitä ovat kuvailevien tulosten tärkeys, ja tilastollisten mallien ylivakioinnin välttäminen. Kuvaileva analyysi on paitsi välttämätöntä usein myös itsessään riittävää (mahdollisesti yhdistettynä muiden vasteiden analyysistä saatuihin tietoihin) moneen aihetta koskevan keskeisen kysymyksen selvittämiseksi. Toinen teema on sosioekonomisen aseman käsitteen relevanssi. Se on paitsi moniulotteinen konstruktio, sen komponentit muodostavat myös järkevän yhtenäisen – ja yhteiskunnan rakenteen kannalta keskeisen – kokonaisuuden. Kolmanneksi ammattiasemaperustainen yhteiskuntaluokka on tekijä, jonka merkitys ei ole vähentymässä, vaan se on syytä säilyttää äänestämisen selittäjien perusvalikoimassa. Neljänneksi pohditaan äänestämisen luonnetta. Se on yhtä aikaa sekä erittäin individualistinen että sosiaalinen teko. Lisäksi se on selkeästi määriteltävissä oleva teko, jolla on myös konkreettinen yhteiskunnallinen vaikutus. Nämä ominaisuudet tekevät siitä sosiologisesti erityisen mielenkiintoisen ilmiön.
Subject: Sosiologia
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Socioeco.pdf 1.335Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record