Myötätuntoisen kasvatuskulttuurin jäljillä Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa 2016

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201909093425
Title: Myötätuntoisen kasvatuskulttuurin jäljillä Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa 2016
Author: Varantola, Kirsi
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences, Department of Teacher Education
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2019
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201909093425
http://hdl.handle.net/10138/305303
Thesis level: master's thesis
Abstract: Tavoitteet. Valtakunnalliset Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016 on uusi ja varhaiskasvatuksen toimijoita velvoittava asiakirja, jonka sisältämät arvot ja painotukset vaikuttavat paikallisiin varhaiskasvatussuunnitelmiin ja varhaiskasvatuksen toimintatapoihin. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteista 2016 ei ole vielä tehty juurikaan tutkimusta ja arvot ovat laiminlyöty tutkimusalue opetussuunnitelmien osalta kansainvälisestikin huolimatta niiden keskeistä merkityksestä kasvatuksessa. Myötätuntotutkimus on alkanut lisääntyä Suomessa ja tämä tutkielma on tehty osana Myötätunnon rakentuminen varhaiskasvatuksen arjessa - Constituting Cultures of Compassion in Early Childhood Education” -tutkimushanketta. Myötätunto on keskeinen inhimillinen tunne ja ihmisten kyky myötätuntoon on demokratian ehto. Tutkielmani tavoitteena oli selvittää, kuinka Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016 kielenkäytöllään merkityksellistää, rakentaa ja uudistaa varhaiskasvatuksen sosiaalista todellisuutta myötätunnon ja myötätunnon kulttuurin rakentamisen kannalta. Vertailin Varhaiskasvatussuunnitelman perusteita 2016 ja sen luonnos -versiota. Rakensin tutkimuskysymykset Vitikan (2009) mallin mukaisesti jaotellen opetussuunnitelman arvot ja yleiset tavoitteet ja pedagogiikan omiksi kysymyksikseen. Tutkimuksessani tarkastellaan, miten Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden arvojen ja yleisten tavoitteiden sekä perusteissa kuvatun henkilöstön toiminnan voidaan tulkita ohjaavan myötätuntoisen kasvatuskulttuurin rakentamiseen. Menetelmät. Laadullisen tutkimukseni tutkimusaineisto koostui valmiista dokumenteista Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016 sekä asiakirjan luonnosvaiheen versiosta. Ennakkotietojeni mukaisesti luonnosvaiheessa sana myötätunto oli mukana tekstissä, mutta lopullisessa asiakirjassa se ei enää esiintynyt. Aineiston analyysini on saanut vaikutteita diskurssianalyysista, joka itsessään on teoreettinen viitekehys. Kävin analyysissa vuoropuhelua teorian kanssa myötätunnosta ja myötätuntokulttuurista. Käytin analyysissa apuna koodaamista ja kirjoittamisen prosessia. Päädyin valitsemaan teorian pohjalta analyysin kohteiksi sellaiset lauseet ja ajatuskokonaisuudet, jotka kytkeytyivät myötätuntoon, myötätuntoiseen kasvatuskulttuuriin sekä osallisuuteen, tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen. Tulokset ja johtopäätökset. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden arvoissa korostuivat demokratian arvot, kuten osallisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo. Hoivan ja lapsen oikeuksien diskurssit olivat rinta rinnan läsnä. Kestävän elämäntavan diskurssi oli nähtävissä mm. ekososiaalisen sivistyksen muodossa. Tämä oli ristiriidassa asiakirjan taustaoletuksena olevan elinikäisen oppimisen ideologian kanssa. Henkilöstölle suunnatut lauseet oli ilmaistu passiivi -muodossa, mikä muodosti niistä vahvan seurauksellista tosiasiapuhetta, jossa toimijuus kadotettiin käyttämällä passiivimuotoa ilman aktiivista tekijää. Henkilöstön osalta korostui myönteisen vuorovaikutuksen ja mallina toimimisen merkityksen ymmärtäminen myötätuntoisen kasvatuskulttuurin rakentamiseksi. Myötätunnon piirin laajentaminen kohti globaalia oli havaittavissa aineistossa. Pohdittavaksi jää varhaiskasvatussuunnitelman tekstin suuntaaminen enemmän pedagogiseksi työvälineeksi kasvattajille. Arvojen osalta koulutuksen tulisi olla avoimempi ottamaan vastaan ympäröivän yhteiskunnan esiin tuomia tarpeita kasvatuksen ja koulutuksen sisällöiksi. Näen lapsen aktiivisen toimijuuden itseään koskeviin asioihin myös ongelmallisena, jos se on narsistista omien etujen tavoittelua eikä perustu demokraattisiin arvoihin ja tekojen seurausten pohtimiseen.Objectives. The National Core Curriculum for Early Childhood Education and Care 2016 is new document and it obligates the actors of ECEC as well as the values and the emphasis of it influence local curricula and implementation of ECEC. There is not yet study of this new document and values are even internationally one of the most neglected areas of research, despite values form a central part of education. Research of compassion has been increasing in Finland and this study is a part of research project “Constituting Cultures of Compassion in Early Childhood Education”. Compassion is central human feeling and capability to compassion is crucial for democracy. The purpose of this study was to find out how the language used in the National Core Curriculum for ECEC 2016 makes meanings, builds and renews the social reality of early childhood education by perspective of compassion and building cultures of compassion. I compared the National Core Curriculum and its draft- version. Research questions were made by the model of Vitikka (2009) so that values and common goals of the curricula and pedagogy are divided to their own questions. In this study I consider, how values and common goals and practices of personnel described in the National Core Curriculum could be interpreted to guide towards building cultures of compassion. Methods. The data of this qualitative study consists of existing documents the National Core Curriculum for Early Childhood Education and Care 2016 and the draft-version of it. As I knew beforehand the word compassion existed in the draft- version, but it did not occur in the final document. The analysis of data has been influenced by discourse analysis, which is already a theoretical framework. Through the analysis I was in dialogue with the theories of compassion and cultures of compassion. I used coding and process of writing as a help in analysing the data. On basis of the theory I chose for closer scrutiny sentences and mental unities that were connected to compassion, cultures of compassion, participation, parity and equality. Findings. The National Core Curriculum emphasized democracy values, such as participation, parity and equality. The discourse of care and the discourse of rights were simultaneously present. The discourse of sustainable way of life occurred in form of eco-social-culture. This contradicted the ideology of lifetime learning, which is a background assumption of the document. The sentences steered to personnel were in a passive form and were expressed in a strongly fact-based discourse, in which agency was dismissed by using passive form without an active actor. For personnel´s part it was important to understand the meaning of warm interaction and being a model for constructing cultures of compassion. Expanding a circle of compassion towards global compassion could be seen in the data. It is worth pondering if the text of National Core Curriculum could be more mend to be a pedagogical tool for educators. For values part education should be more open to receive the needs adduced by surrounding society to contents of education. I think there can be a problem in child´s active agency in things considering himself, if it is narcissistic way to pursue one´s own advantages rather than it is based on democratic values and considering consequences of acts.
Subject: Myötätunto
myötätunnon kulttuuri
varhaiskasvatussuunnitelma
Discipline: Kasvatustiede
Education
Pedagogik


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Kirsi_Varantola_pg.2019.pdf 1.442Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record