Työntekijöiden antamia merkityksiä työhyvinvoinnin käsitteelle

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201909093422
Title: Työntekijöiden antamia merkityksiä työhyvinvoinnin käsitteelle
Author: Laurikainen, Lotta
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences, Institute of Behavioural Sciences
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2019
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201909093422
http://hdl.handle.net/10138/305306
Thesis level: master's thesis
Abstract: Tiivistelmä - Referat - Abstract Tässä pro gradu -tutkielmassa käsittelen työhyvinvointia. Tutkimukseni tavoitteena on selvittää minkälaisia merkityksiä työtekijät antavat työhyvinvoinnin käsitteelle sekä miten hyvinvoiva työntekijä määrittyy haastateltavien puheissa. Tutkimuksen teoriassa olen perehtynyt työhyvinvoinnin käsitteeseen sekä työelämän muutokseen. Työelämän muutoksen nähdään syntyneen 1990-laman jälkeen, jonka seurauksena työelämän vaatimukset ovat kasvaneet esimerkiksi kilpailun lisääntymisen ja tiukempien aikataulujen myötä. Työhyvinvoinnin käsite koostuu erilaisista osa-alueista, ja tutkimuksessani olen eritellyt ne johtamiseen, työyhteisöön ja arvoihin, työnimuun, palautumiseen ja kuormittaviin tekijöihin. Näiden lisäksi käsittelen teoriassa työyhteisötaitoja sekä voimavarojen käsitettä Hobfollin ja Shiromin (2001) COR-teorian sekä Bakkerin, Demeroutin ja Verbeken (2004) JD-R-mallin mukaisesti. Olen haastatellut tutkimukseen viittä työntekijää. Haastateltavat työskentelivät asiantuntijoina kahdessa eri yrityksessä, joista molemmat olivat suuria Suomessa toimivia kansainvälisiä yrityksiä. Haastattelut tein yksilöhaastatteluina puolistrukturoidulla teemahaastatteluilla. Haastattelun olen analysoinut diskurssianalyysin tapaan. Työntekijöiden haastatteluiden perusteella analysoin haastateltavien puheista työhyvinvoinnin merkityksiä. Työhyvinvoinnin merkityksiksi nousivat terveys, työyhteisö, työ itsessään sekä välittäminen. Terveydellä tarkoitetaan sekä toimivaa työterveyttä että omasta terveydestä huolehtimista. Työyhteisön merkitys koettiin suureksi, ja työntekijät kokivat muun työyhteisön esihenkilön merkitystä suuremmaksi. Esihenkilön tehtävä koettiin selkeästi teorian antamaa merkitystä pienemmäksi. Työllä itsessään työntekijät tarkoittivat työn merkitsevyyttä, ja sitä että työ koettiin mielenkiintoiseksi sekä sopivan haastavaksi ja joustavaksi. Välittämisen merkityksellä työntekijät tarkoittivat, että yritys on heistä kiinnostunut ja näyttää sen erilaisilla tavoilla kuten ilmaisilla liikuntamahdollisuuksilla tai ilmaisella kahvilla. Hyvinvoivan työntekijän nähtiin koostuvan edellä mainituista neljästä työhyvinvoinnin merkityksestä, mikäli nämä osa-alueet ovat yrityksessä kunnossa. Hyvinvoinnin edellytyksenä työntekijät kokivat, että työntekijällä on vastuu itsestään ja hän ottaa vastaan yrityksen tarjoamia mahdollisuuksia.This thesis focuses on workplace wellbeing. The thesis researches what employees see as important in workplace wellbeing and how the interviewees define an employee who enjoys a high level of workplace wellbeing. In my literature review I discuss wellbeing at work and how work life has changed. A major change in work life occurred after the 1990 recession which increased work requirements due to intensified competition and shorter deadlines among others. The broader concept of workplace wellbeing consists of several subsections which are leadership, work community and values, work engagement, recovery and stress-adding factors. In addition to these, I review the concept of resources through Hobfoll and Shirom’s (2001) COR theory and Bakker, Demerout and Verbeken’s (2004) JD-R model. Furthermore, work community skills are reviewed. I have interviewed five employees working at two multinational corporations which operate in Finland. I conducted the interviews one on one in a semi structured format. I have analysed the interviews using discourse analysis. Through discourse analysis, I found four factors the interviewees saw as important in workplace wellbeing. These factors are health, work community, the work itself and caring. Health means that the company has good occupational health care and employees take care of their own health. The work community was seen as important and even more important than the manager. The importance of the manager was considered less important than theory had suggested. The work itself encompassed the meaningfulness of the work and that the work was interesting, challenging and flexible. Caring meant that the employees felt the company cared about them and showed it by for example sponsoring sporting events or offering free coffee. When these four factors were present in an employee’s workplace, the worker was seen to enjoy a high level of workplace wellbeing. A prerequisite for workplace wellbeing was that the employees were in charge of themselves and utilized the wellbeing opportunities at work.
Subject: Työhyvinvointi
työelämän muutos
terveys
työyhteisö
esihenkilö
Discipline: Kasvatustiede
Education
Pedagogik


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Laurikainen_Lotta_Pro_Gradu_2019.pdf 1.746Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record