Painoindeksin suhteesta itsetuntoon ja kehonkuvaan sekä nuorten käsityksiä kehopositiivisuudesta

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201909093447
Title: Painoindeksin suhteesta itsetuntoon ja kehonkuvaan sekä nuorten käsityksiä kehopositiivisuudesta
Author: Saarinen, Sanni
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences, Department of Teacher Education
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2019
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201909093447
http://hdl.handle.net/10138/305315
Thesis level: master's thesis
Abstract: Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää painoindeksin yhteyttä itsetuntoon ja kehonkuvaan sekä nuorten käsityksiä kehopositiivisuudesta. Aiempi tutkimus on osoittanut painoindeksin, itsetunnon sekä kehotyytymättömyyden olevan yhteydessä muun muassa niin, että painoindeksin noustessa kehotyytymättömyys kasvaa ja itsetunto alenee. Kehopositiivisuus on 1960-luvun läskiaktivismista muotoutunut käsite, joka tähtää kaikenkokoisten vartaloiden arvostukseen ja hyväksyntään. Suomessa ilmiö näkyy sosiaalisessa mediassa sekä julkisessa keskustelussa, jossa sen merkityksestä kiistellään itsensä hyväksymistä edesauttavana tai sitä vastoin ylipainoa ihannoivana. Suomalaisnuorten käsityksiä kehopositiivisuus-käsitteestä ei ole tutkittu ennen tätä tutkimusta. Tilastollinen tutkimus toteutettiin keväällä 2019. Tutkimusaineisto kerättiin 13-18-vuotiailta nuorilta sähköisellä kyselylomakkeella. Kyselyyn vastasi N 109 suomalaista nuorta, tyttöjä n 89, poikia n 19 ja muun sukupuolisia n 1. Tutkimusaineisto analysoitiin SPSS Statistics 25 -ohjelmalla frekvenssejä, ristiintaulukointia, Pearsonin korrelaatiokerrointa sekä epäparametrisia Mann Whitney ja Kruskal-Wallis-testejä käyttäen. Tässä tutkimuksessa ikä ei ollut tilastollisesti merkitsevä itsetunnossa tai kehonkuvassa. Kehonkuva vaihteli sukupuolittain niin, että poikien kehonkuva oli tyttöjä myönteisempi aiempia tutkimustuloksia mukaillen. Painoindeksi ei ollut tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä itsetuntoon tai kehonkuvaan, mikä on osin ristiriidassa aiemman tutkimuksen kanssa. Yhtenä selittävänä tekijänä voi olla tutkittavilla esiintynyt liikuntatausta, joka on huomioitu tulosten raportoinnissa ja pohdinnassa. Kehopositiivisuus-käsite oli tuttu 72,4 % tutkittavista, pääasiassa sosiaalisesta mediasta. Tytöille käsite oli poikia tutumpi ja he myös arvioivat sen vaikuttaneen itseensä suhtautumiseen poikia voimakkaammin. Enemmistö tutkittavista mielsi kehopositiivisuuden kaikenkokoisten- ja ikäisten oman kehon arvostamista edistäväksi käsitteeksi. Vain pieni osa arvioi kehopositiivisuuden ylipainoa ihannoivaksi tai terveyshaittoja vähätteleväksi. Tutkimuksen perusteella painoindeksin, itsetunnon, kehonkuvan ja kehopositiivisuuden monisuuntaiset yhteydet tarvitsevat lisää tutkimusta. Kehopositiivisuuden osalta tämä tutkimus toimii avauksena uusille jatkotutkimussuunnille.The aim of this study is to examine relations between body mass index, self-esteem, body image and adolescents thoughts about body positivity. Earlier study has showed relation among increasing body mass index, body dissatisfaction and lower self-esteem. Body positivity has its roots in the fat acceptance movement in the late 1960s. Goal of the body positivity movement is to address unrealistic ideals about beauty, promote self-acceptance, and build self-esteem and learning to love oneself to the fullest. Body positivity is popular on social media and in Finland discourses about it are controversial. Some think it is a good for health and self-esteem, others think it glamorizes overweight. Finnish adolescents thoughts about body positivity has not been explored before this study. This statistical study was made in Spring 2019. The research subjects were finnish adolescents aged 13-18. The data was obtained from the adolescents by an electronic enquiry. The sample consisted of N=109 adolescents, n 89 women, n 19 men and n 1 transgender. The data was analyzed by using SPSS Statistics 25 program and frequencies, cross-tabulations, Pearson`s correlations, Mann-Whitney and Kruskal-Wallis ANOVA tests. In this study self-esteem or body image were not varied by age. Body image was varied by gender so that girls had lower body image than boys. Body mass index were not significant for self esteem or body image and disagreed with earlier study. Physical activity behind many of the adolescents has been noticed while reporting results. Term body positivity was familiar for 72,4 % of participants, specially from social media. Girls knew it more often than boys and estimated its effects for better self-love stronger than boys. Majority of adolescents thought that body positivity tries to increase self-love among every size and age. Only few thought that body positivity glamorize overweight and obesity. This research reveals that there is a need for wider study around relations between body mass index, self-esteem, body image and body positivity among adolescents. This study offers a base for extensive study in the future.
Subject: painoindeksi
itsetunto
kehonkuva
kehopositiivisuus
nuoruus
body mass index
self-esteem
body image
body positivity
youth
Discipline: Kasvatustiede
Education
Pedagogik


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record