”Olin rohkea ja erilainen tyttö epäreilujen lasten seassa” : Mielenterveyskuntoutujien peruskoulukokemukset ja kouluhyvinvointi retrospektiivisesti tarkasteltuna

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201909093444
Title: ”Olin rohkea ja erilainen tyttö epäreilujen lasten seassa” : Mielenterveyskuntoutujien peruskoulukokemukset ja kouluhyvinvointi retrospektiivisesti tarkasteltuna
Author: Heinonen, Sanni
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences, Department of Teacher Education
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2019
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201909093444
http://hdl.handle.net/10138/305317
Thesis level: master's thesis
Abstract: Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella, miten mielenterveyskuntoutujat ovat voineet peruskoulussa ja minkälaisista kokemuksista he kertovat kouluhyvinvoinnin viitekehyksessä. Aikaisemmissa tutkimuksissa on laadittu kouluhyvinvoinnin mittareita ja käsitteellisiä malleja sekä selvitetty kouluhyvinvointiin yhteydessä olevia tekijöitä. Myös erilaisten koulukokemusten ja mielenterveyden välisiä yhteyksiä on tutkittu. Aiheeseen liittyvä tutkimus on kuitenkin ollut varsin hajanaista niin käsitteiden käytön, lähestymistapojen kuin tutkimusmenetelmienkin osalta. Oppilaiden näkemyksiä ja kokemuksia kouluhyvinvoinnista ei myöskään ole selvitetty kuin muutamissa tutkimuksissa. Tässä tutkimuksessa hahmotetaan kouluhyvinvoinnin olemusta mielenterveyskuntoutujien kertomusten pohjalta sekä tarkastellaan niistä hahmottuvia tyyppikertomuksia. Tutkimukseen osallistui 36 itsensä mielenterveyskuntoutujaksi identifioinutta nuorta ja aikuista. He arvioivat retrospektiivisesti kouluhyvinvointiaan peruskoulun aikana sekä kertoivat koulukokemuksistaan ja kouluhyvinvointiinsa vaikuttaneista asioista. Vastaaminen tapahtui anonyymisti sähköisellä kyselylomakkeella. Aineiston analysoimiseen käytettiin sekä hermeneuttis-fenomenologista että narratiivista analyysimenetelmää. Suurin osa tutkimukseen osallistuneista mielenterveyskuntoutujista oli voinut ainakin jossain vaiheessa peruskoulua huonosti, ja kouluhyvinvoinnin lasku peruskoulun edetessä oli yleistä. Kielteiset kokemukset ja kouluhyvinvointia heikentäneet tekijät liittyivät etenkin koulukiusaamiseen ja aikuisten välinpitämättömään tai välttelevään asenteeseen. Sosiaalisen tuen puute, matala kouluhyvinvointi ja mielenterveysongelmat näyttävätkin kaikki kietoutuvan toisiinsa. Kouluhyvinvoinnin osatekijöiksi hahmottuivat mielenterveyskuntoutujien kertomusten pohjalta turvallisuus, yhteenkuuluvuus, nähdyksi ja kuulluksi tuleminen, merkityksellisyys ja onnistumisen kokemukset. Tämän perusteella kouluhyvinvoinnin mittaamisessa tulisi huomioida myös hyvinvoinnin eudaimoninen puoli, johon sisältyy esimerkiksi itsensä toteuttaminen ja elämän merkityksellisyys. Kielteisistä kokemuksista huolimatta monen mielenterveyskuntoutujan kertomus oli tyypiltään sankaritarina, jossa vaikeudet käännettiin lopulta voitoksi. Vaikeuksista selviämistä ei kuitenkaan saa jättää pelkästään oppilaiden harteille, vaan koulun aikuisten on pyrittävä ehkäisemään negatiivisten kehien syntymistä.The aim of this study was to explore the well-being and school experiences of people recovering from mental illness. Previous research has provided conceptual models of school well-being, instruments for measuring it, and knowledge about factors associated with it. Interconnections between school experiences and mental health have also been studied. However, the research about these topics has been quite varying in regard to concept use, approaches, and research methods. Furthermore, only a few studies have investigated students’ perceptions and experiences about school well-being. In this study, the essence of school well-being is interpreted based on the narratives of people recovering from mental illness. Different narrative types are also examined. 36 adolescents and adults recovering from mental illness took part in the research by answering anonymously an online questionnaire. The respondents evaluated retrospectively their school well-being during comprehensive school, and narrated their school experiences and things that affected their school well-being. The data was analyzed using hermeneutic phenomenological and narrative methods. The school well-being of most of the respondents had been low at least at some point during comprehensive school, and it was common that the school well-being had decreased over the years. Negative experiences and the factors lowering school well-being were especially related to bullying and adults’ indifferent or evasive attitude. It seems that the lack of social support, low school well-being, and mental health problems are all intertwined with each other. Based on the respondents’ narratives, the components of school well-being are safety, togetherness, being seen and heard, a sense of meaning, and experiences of success. These findings suggest that instruments measuring school well-being should also take into account the eudaimonic aspect of well-being, which includes for example self-realization and meaning. Despite the negative experiences, many of the respondents told heroic stories in which difficulties were eventually overcome. However, the overcoming of difficulties must not be left to the students alone, but school staff must aim at preventing the accumulation of negative experiences.
Subject: kouluhyvinvointi
koulukokemukset
mielenterveys
subjektiivinen hyvinvointi
Subject (yso): kouluhyvinvointi
koulukokemukset
mielenterveys
hyvinvointi (henkilökohtainen)
Discipline: Erityispedagogiikka
Erityispedagogiikka
Erityispedagogiikka


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Heinonen_Sanni_Pro_gradu_2019.pdf 1.592Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record