DEVELOPING MORE EFFECTIVE CONSERVATION AND RESEARCH : THE CASE OF THE SIBERIAN FLYING SQUIRREL

Show full item record

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-5453-8
Title: DEVELOPING MORE EFFECTIVE CONSERVATION AND RESEARCH : THE CASE OF THE SIBERIAN FLYING SQUIRREL
Author: Jokinen, Maarit
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Biological and Environmental Sciences
Doctoral Programme in Interdisciplinary Environmental Sciences
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2019-10-04
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-5453-8
http://hdl.handle.net/10138/305374
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: Research and evaluation are crucial components of evidence-based policy, decision-making and effective conservation management. As research consumes the same limited resources that could be used for conservation, it should provide as valuable and useful information as possible. This requires framing research questions to be relevant to both researchers and users of the information. A general problem is that researchers may be detached from conservation policy and practice, and thus do not recognize information needs. Furthermore, measuring and predicting effects of conservation is not an easy task. The spatial scale considered, and whether the costs and side effects are taken into account, may affect the conclusions. Effective conservation has population-level effects, but accurately measuring population change requires adequate resources and both ecological and statistical expertise. In addition, as societal actions and change in human behaviour are needed to bring about the desired changes, interdisciplinary approaches are needed for finding solutions to conservation problems. In this thesis, I use the conservation of the Siberian flying squirrel (Pteromys volans) in Finland as a model case for developing more effective conservation research. As an arboreal species, the flying squirrel is threatened by forest habitat loss and degradation. I evaluate the ecological effectiveness of species protection regulation along with the side effects it has had on forest owner attitudes toward the species. I use species distribution modelling (SDM) to predict the occurrence probability of the species in Finland. I also evaluate the methods and results of the species monitoring scheme by using information from the SDM and modelled relationship between the species observed occurrence and abundance. I found that the effectiveness of the prior approval system for forest management on flying squirrel nest sites was low but made the species a symbol of broader socio-political disputes. Conservation ineffectiveness is partly due to insufficient restrictions for forest management, but also due to lacking occurrence information. I found that species occurrence probability is explained by several environmental variables, but the ability of SDM to predict occurrence at specific sites and years remains limited with available data. I also found that the design of the population monitoring scheme does not allow reliable inference of the change in population size from the collected occurrence data. To conclude, the effectiveness of both conservation measures and research related to the evaluation and monitoring of the effects of conservation − including the population monitoring scheme – have suffered from shortcomings. Certain relevant study questions have been ignored, the monitoring scheme suffers from methodological problems, available data are not analysed or synthetized, or results have not been provided in usable form. In addition, the connection between available information and conservation policy and practice is very weak: even the most usable and objectively relevant information may not have substantial instrumental value. Much stronger partnerships between policymakers, managers and researchers of various disciplines is needed to increase the effectiveness of conservation and conservation research.Tutkimus ja vaikutusten arviointi ovat keskeisessä osassa tehokkaan luonnonsuojelupolitiikan ja käytännön kehittämisessä. Tutkimus kuitenkin kuluttaa samoja rajallisia resursseja joita voitaisiin käyttää suojelutyöhön − siksi sen pitäisi tuottaa mahdollisimman hyödyllistä ja käyttökelpoista tietoa. Tämä edellyttäisi, että tutkimuskysymykset ovat merkityksellisiä sekä tutkijoille että tiedon käyttäjille. Tutkijoiden yhteys luonnonsuojelun käytäntöön on kuitenkin monesti heikko, eivätkä he siksi välttämättä tunnista todellisia tiedontarpeita. Suojelun vaikutusten arvioiminen on ylipäätään vaikea tehtävä. Alue jolla vaikutuksia mitataan ja se, huomioidaanko kustannuksia ja sivuvaikutuksia, saattaa vaikuttaa johtopäätöksiin. Tehokas suojelu vaikuttaa populaatiotasolla, mutta populaatiokoon muutosten mittaaminen vaatii riittäviä resursseja ja sekä ekologista että tilastotieteellistä asiantuntemusta. Luonnonsuojeluongelmien ratkaisu vaatii muutoinkin monitieteisiä menetelmiä, koska se perustuu yhteiskuntatason toimiin ja ihmisten toiminnan muuttamiseen. Väitöskirjassani pyrin kehittämään vaikuttavampaa luonnonsuojelubiologista tutkimusta käyttämällä esimerkkitapauksena liito-oravan (Pteromys volans) suojelua Suomessa. Liitooravaa uhkaavat sille sopivien metsäelinympäristöjen määrän väheneminen ja niiden laadun heikentyminen. Väitöskirjassani arvioin lajisuojelun ekologista vaikuttavuutta sekä suojelun sivuvaikutuksia metsänomistajien asenteisiin liito-oravaa kohtaan. Tuotan habitaattimallin avulla arvion lajin paikallisesta esiintymistodennäköisyydestä Etelä- ja Keski-Suomen alueella ja arvioin esiintymismallin sekä simuloitujen populaatioiden avulla lajin seurantaohjelman menetelmien ja tulosten luotettavuutta. Tulosten perusteella liito-oravan lajisuojelun toteutus on tehnyt lajista sosiopoliittisten erimielisyyksien symbolin, mutta suojelun ekologinen vaikuttavuus on jäänyt hyvin heikoksi. Ohjeistus lisääntymis- ja levähdyspaikkojen turvaamiseksi metsien hakkuissa ei riitä turvaamaan hakkuiden uhkaamien pesäpaikkojen ekologista toiminnallisuutta. Koska esiintymistieto on hyvin puutteellista, suurta osaa pesäpaikoista ei huomioida. Vaikka lajin paikallista esiintymistodennäköisyyttä voidaan mallintaa siihen vaikuttavien ympäristömuuttujien avulla, ennustusten tarkkuus on vaatimaton suhteessa lisääntymis- ja levähdyspaikkojen suojelukäytäntöön, joka edellyttää tietoa käytössä olevien pesäpuiden sijainnista. En pystynyt arvioimaan luotettavasti Suomen liito-oravapopulaation muutosta lajin seurantaohjelman keräämästä aineistosta siihen liittyvien epävarmuuksien vuoksi. Löysin kehitettävää sekä suojelukeinojen vaikuttavuudesta että suojelun vaikuttavuuden arvioinnista. Tutkimuksen suurimpia puutteita ovat se että joitain merkityksellisiä tutkimuskysymyksiä ei ole tarkastelu ollenkaan, seurantaohjelmassa on menetelmällisiä ongelmia, kaikkea saatavissa olevaa dataa ei ole hyödynnetty, kerättyä dataa ei ole analysoitu, siitä ei ole tehty yhteenvetoa tai tuloksia ei ole julkaistu käyttökelpoisessa muodossa. Lisäksi tiedon ja luonnonsuojelupolitiikan ja -käytännön välinen kytkös on tällä hetkellä hyvin heikko − edes käyttökelpoisella ja merkityksellisellä tiedolla ei välttämättä ole merkittävää instrumentaalista arvoa. Tutkimuksen ja luonnonsuojelun vaikuttavuuden lisääminen edellyttäisi huomattavasti nykyistä tiiviimpää yhteistyötä päätöksentekijöiden, virkamiesten ja eri alojen tutkijoiden välillä.
Subject: Luonnonsuojelubiologia
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record