Ruoka ja rikos : Ruokapulasta hätäravintoon ja varkauksista väkivaltaan Suomessa 1684–1700

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, Humanistinen tiedekunta, Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos fi
dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Arts, Department of Philosophy, History, Culture and Art Studies en
dc.contributor Helsingfors universitet, Humanistiska fakulteten, Institutionen för filosofi, historia, kultur- och konstforskning sv
dc.contributor.author Itkonen, Sara
dc.date.issued 2019
dc.identifier.uri URN:NBN:fi:hulib-201909113477
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/305384
dc.description.abstract Tämä tutkielma tarkastelee hätäravinnon hankintaa ja käyttöä vuosina 1684–1700. Kysymyksenasettelultaan kaksiosaisen työn alkupuolella tarkastellaan sitä, mitä hätäravintoa käytettiin ja millaisia edellytyksiä käytölle oli. Työn jälkipuolella vertaillaan hätäravintoon liittyvää rikollisuutta muuhun nälänhätärikollisuuteen. Tutkielmassa pohditaan luonnonvaraisten kasvien käyttömahdollisuuksia hätäravintona Antti Häkkisen esittämien ravitsemustieteellisten, tiedollisten ja taidollisten edellytysten valossa. Tutkimustuloksia vertaillaan Suomen 1860-luvun nälänhädästä tehtyihin tutkimuksiin sekä kansainväliseen nälänhätätutkimukseen. Tutkielman lähdeaineistona ovat kuuden läänin tai tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat. Aineiston rajaamisessa apuna käytetään tuomiokirjakortistoa. Aineisto kattaa 61 tapausta. Aineisto on osin fragmentaarista ja tuhoutunutta, mutta lähdekritiikin valossa se on pääosin luotettava. Tutkimuksen kohteena olevalle ajalle tyypillistä lähdeaineistoa lähestytään vähemmän käytetystä näkökulmasta keskittyen rikosten ohella rikosjutuissa mainittuun hätäravintoon. Oikeuden näkökulmasta merkityksettömän ilmiön tarkastelu mahdollistuu aineiston lähiluvun kautta. Tutkielmassa hyödynnetään kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia menetelmiä. 1600-luvun lopulla hätäravintona käytettiin pettua, tamppua, jäkälää, sammalta, olkea sekä akanoita. Harvemmin käytettyjä luonnonvaraisia kasveja olivat muun muassa suovehka, nokkonen, ohdake, suolaheinä sekä kasvien juuret. Hätäravinnon hankkiminen oli monivaiheinen prosessi. Se oli pääosin sidottu vuodenkiertoon, minkä vuoksi hätäravintoa täytyi varastoida keväällä ja kesällä ennen satotuhoja. Monien hätäravintona käytettyjen kasvien ravintoarvot ovat alhaiset. Useat kasvit olivat ihmisravinnoksi kelpaamattomia vielä ruoanvalmistusprosessien jälkeenkin, sillä ne aiheuttivat hengenvaarallisia suolisto-oireita. Mikäli hätäravintoa käytettiin ainoana ravintona, täytyi sitä syödä niin paljon, ettei heikentynyt elimistö sitä kestänyt. Hätäravinnon käyttö oli keino yrittää selvitä pahimman yli, mutta ravitsemuksellista hyötyä siitä ei juuri ollut. Hätäravinnon ravitsemuksellisesta heikkoudesta huolimatta sitä yritettiin hankkia rikollisin keinoin. Hätäravintoon liittyvien varkauksien ja henkirikosten määrä kasvoi suurten kuolonvuosien (1695–97) aikana. Varkaudet kohdistuivat lähes yksinomaan vähäpätöiseen hätäravintoon, eikä ravitsevampia ravintoaineita tuoda ilmi. Omaisuus- ja väkivaltarikoksiin syyllistyneet olivat tyypillisesti irtolaisina kulkevia kerjäläismiehiä. Henkirikosten kohteeksi saattoi joutua kuka tahansa ruokavaroja hallinnoinut henkilö. Rikosten hyöty jäi usein vähäiseksi. Nälkä ajoi jotkut häikäilemättömiin väkivaltarikoksiin, mutta monet rikoksiin syyllistyneistä on nähtävä nälänhädän uhreina. Rikollisuus on pääasiassa samankaltaista kuin historiallisten nälänhätien globaali tarkastelu on osoittanut. Tutkimuksen kohteena olevasta aineistosta löytyy kuitenkin muutamia henkirikoksia, joiden motiivina on ruoan hankinta. Tällaisia rikoksia on globaalisti pidetty myytteinä. Kaiken kaikkiaan hätäravintoon liittyvä rikollisuus on nähtävä pääasiassa viimeisenä selviytymiskeinona, johon läheskään kaikki eivät turvautuneet. fi
dc.language.iso fin
dc.publisher Helsingin yliopisto fi
dc.publisher University of Helsinki en
dc.publisher Helsingfors universitet sv
dc.subject hätäravinto fi
dc.subject hätäruoka fi
dc.subject nälänhätä fi
dc.subject nälkävuodet fi
dc.subject suuret kuolonvuodet fi
dc.subject ruokahistoria fi
dc.subject pettu fi
dc.subject tamppu fi
dc.subject jäkälä fi
dc.subject olki fi
dc.subject suovehka fi
dc.subject akana fi
dc.subject rikoshistoria fi
dc.subject väkivalta fi
dc.subject varkaus fi
dc.subject henkirikos fi
dc.subject rahvaanvalitus fi
dc.subject irtolaisuus fi
dc.subject kerjääminen fi
dc.subject Suomi fi
dc.subject 1600-luku fi
dc.subject kulttuurihistoria fi
dc.title Ruoka ja rikos : Ruokapulasta hätäravintoon ja varkauksista väkivaltaan Suomessa 1684–1700 fi
dc.type.ontasot pro gradu -tutkielmat fi
dc.type.ontasot master's thesis en
dc.type.ontasot pro gradu-avhandlingar sv
dc.subject.discipline Suomen ja Pohjoismaiden historia fi
dc.subject.discipline Finnish and Nordic History en
dc.subject.discipline Finlands och Nordens historia sv
dc.subject.yso hätäravinto und
dc.subject.yso hätäruoka und
dc.subject.yso nälänhätä und
dc.subject.yso suuret kuolonvuodet und
dc.subject.yso ruokahistoria und
dc.subject.yso väkivalta und
dc.subject.yso irtolaisuus und
dc.subject.yso kerjääminen und
dc.subject.yso 1600-luku und
dc.subject.yso kulttuurihistoria und
dc.subject.yso rikollisuus und
dc.subject.yso nödmat und
dc.subject.yso svält und
dc.subject.yso hungerår und
dc.subject.yso den stora hungersnöden und
dc.subject.yso mathistoria und
dc.subject.yso brottslighet und
dc.subject.yso våld und
dc.subject.yso lösdriveri und
dc.subject.yso tiggeri und
dc.subject.yso 1600-talet und
dc.subject.yso kulturhistoria und
dct.identifier.urn URN:NBN:fi:hulib-201909113477

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Itkonen_Sara_Pro_gradu_2019.pdf 1.255Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record