KORPUSLINGUISTISCHE ZUGÄNGE ZUM KONNEKTORENGEBRAUCH IN DER GESPROCHENEN WISSENSCHAFTSSPRACHE DEUTSCH

Show full item record

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-5360-9
Title: KORPUSLINGUISTISCHE ZUGÄNGE ZUM KONNEKTORENGEBRAUCH IN DER GESPROCHENEN WISSENSCHAFTSSPRACHE DEUTSCH
Author: Slavcheva, Adriana
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Arts
Doctoral Programme in Language Studies
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2019-09-28
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-5360-9
http://hdl.handle.net/10138/305396
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: Academic networks and international academic mobility at every level are on the rise, yet the success of study time or research periods abroad are crucially dependent on appropriate communicative and social skills in the language of the target community, especially in spoken language. From the perspective of teaching German as a Foreign Language (GFL), one important issue is to determine what kind of linguistic and communicative skills and competences in academic German are required of somebody in order for him/her to be able to participate successfully in a foreign-language academic setting and how these skills and competences can be best acquired. The design and the implementation of appropriate target-oriented methodical-didactical approaches and materials for the development of those competences, however, require a detailed empirical research on academic German, also in comparison with other languages. With Bachmann/Palmer (1996), the textual competence can be considered as one basic component of the oral communicative language competence. From the perspective of the foreign language teaching, the use of connectors as cohesion-creating linguistic means is of particular relevance since they often cause difficulties for non-native speakers. Yet, there is still little empirical research on that crucial linguistic aspect in spoken academic language that could allow for systematic language training. One of the reasons for this was the lack of an empirical database. The corpus resources available for larger empirical research on spoken academic German were practically non-existent in the German corpus landscape at the beginning of this Ph.D. project. The dissertation aims at making a first step towards remedying this situation by analyzing the use of connectors in the spoken academic German based on comparable corpora. On the one hand, it discusses central questions of corpus methodology, information technology and legal issues regarding the construction of comparable multimodal and multilingual corpora, based on the scientific research done within the project GeWiss – German in comparison to English and Polish, and thus aims to provide orientation for the following corpus projects. On the other hand, it presents empirical studies on the use of connectors in the spoken academic language by native and non-native speakers of German based on the GeWiss corpus, which are expected to have far-reaching consequences for the teaching of GFL at universities. The results of the analysis show that – in contrast to textbooks, grammars and dictionaries for GFL – verbal connector functions clearly dominate monological academic texttypes and are partly used for specific scientific purposes in academic language. Deficits in dealing with these spoken-language functions in academic communication represent a possible explanation for the general underuse of connectors in spoken academic language among non-native speakers of German compared to the native speakers’ data. This makes it urgently necessary to deal with the specifics of spoken language, also when teaching and assessing the communicative language competence in German as a foreign academic language – in preparatory or study-integrated language courses, in the design of appropriate teaching materials and, not least, in the development of reliable models for the assessment of foreign language proficiency for university access.Akateemista verkostoitumista ja kansainvälistä akateemista liikkuvuutta peräänkuulutetaan joka tasolla, mutta kansainvälisten opinto- ja tutkimuskausien tuloksellisuus riippuu vahvasti kohdekielen kommunikatiivisesta ja sosiaalisesta hallinnasta, erityisesti sen puhutun rekisterin hallinnasta. Saksan opettamisen näkökulmasta keskeinen kysymys on, millaiset kielelliset ja kommunikatiiviset taidot ja tiedot ovat tarpeen menestykselliseen osallistumiseen tietyssä vieraskielisessä akateemisessa kontekstissa ja miten nämä taidot ja tiedot voidaan parhaiten saavuttaa. Tähän liittyvien didaktis-metodisten lähestymistapojen ja materiaalien suunnittelu ja toteutus edellyttävät kuitenkin akateemisen saksan yksityiskohtaista empiiristä tutkimusta ja myös sen vertailua muihin kieliin. Bachmannin ja Palmerin (1996) mukaan tekstikompetenssia voidaan pitää yhtenä suullisen kommunikatiivisen kompetenssin peruskomponenteista. Vieraan kielen opettamisen kannalta konnektorien käyttö koheesiota luovina kielellisinä keinoina on erityisen keskeistä, koska ne aiheuttavat usein ongelmia vieraan kielen oppijoille. Toistaiseksi on kuitenkin olemassa vähän sellaista empiiristä tutkimusta tähän ratkaisevaan akateemisen kielenkäytön aspektiin liittyen, jonka pohjalta olisi mahdollista järjestää systemaattista kielikoulutusta. Yhtenä syynä tähän on ollut empiirisen materiaalin puute. Tämän väitöskirjatyön alkaessa laajemman empiirisen tutkimuksen mahdollistavia puhutun akateemisen saksan korpuksia ei käytännössä ollut. Väitöskirjan tavoitteena on ottaa ensiaskel tämän tilanteen korjaamiseksi analysoimalla konnektoreiden käyttöä puhutussa akateemisessa saksassa rinnakkaiskorpusten pohjalta. Yhtäältä työ käsittelee korpusmetodologian ja informaatioteknologian keskeisiä kysymyksiä sekä multimodaalisten ja monikielisten korpusten koostamiseen liittyviä oikeudellisia kysymyksiä tutkimuksen pohjalta, jota on tehty nk. GeWiss-projektin piirissä vertaillen saksaa englantiin ja puolaan, ja luo näin pohjaa myöhemmille korpustutkimuksille. Toisaalta työ esittelee GeWiss-korpuksen pohjalta empiirisiä tutkimuksia äidinkielisten ja vieraan kielen puhujien konnektoreiden käytöstä puhutussa akateemisessa saksassa. Näillä tutkimuksilla on todennäköisesti kauaskantoista merkitystä saksan opetukselle vieraana kielenä yliopistoissa. Analyysin tulokset osoittavat, että monologisissa akateemisissa tekstilajeissa dominoivat konnektorifunktiot poikkeavat oppikirjoissa, kieliopeissa ja sanakirjoissa esitetyistä, ja niitä käytetään osittain erityisiin tieteellisille teksteille ominaisiin ilmaisutarkoituksiin. Näiden puhutun kielen funktioiden puutteellinen hallinta on yksi mahdollinen selitys ei-äidinkielisten äidinkielisiä vähäisempään konnektorien käyttöön puhutussa akateemisessa kielessä. Tästä johtuen on välttämätöntä huomioida puhutun kielen erityispiirteet akateemista saksaa opetettaessa ja sen kommunikatiivista kompetenssia arvioitaessa. Tämä pätee paitsi opintoihin valmistaviin ja opintoihin integroituihin kielikursseihin sekä oppimateriaalin suunnitteluun, myös kehitettäessä entistä luotettavampia malleja vieraan kielen taitojen arviointiin yliopistojen opiskelijavalinnan yhteydessä.
Subject: Germanic philology
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
KORPUSLI.pdf 595.3Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record