Sosiaalityön metodikiista yhteisöteoreettisessa valossa

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201910023571
Title: Sosiaalityön metodikiista yhteisöteoreettisessa valossa
Author: Kokkola, Susanna
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Social Sciences
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2019
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201910023571
http://hdl.handle.net/10138/305807
Thesis level: master's thesis
Degree program: Sosiaalitieteiden maisteriohjelma
Master's Programme in Social Research
Magisterprogrammet i sociala vetenskaper
Specialisation: Sosiaalityö
Social Work
Socialt arbete
Abstract: Tekijä/Författare – Author Kokkola, Susanna Mari-Anne Työn nimi / Arbetets titel – Title Sosiaalityön metodikiista yhteisöteoreettisessa valossa Oppiaine /Läroämne – Subject Sosiaalityö Työn laji/Arbetets art – Level Maisterintutkielma Aika/Datum – Month and year 25052019 Sivumäärä/ Sidoantal – Number of pages 57 Tiivistelmä/Referat – Abstract Tutkimuksessa tutkitaan suomalaisen sosiaalityön metodikiistaa yhteisöteoreettisessa valossa. Metodikiistassa oli kysymys uuden menetelmän etsimisestä ja juurruttamisesta sosiaalihuoltoon, ammatillisen metodin puuttuessa silloisesta 1950-luvun sosiaalityöstä. Tutkin metodikiistaa sosiaaliantropologisesta näkökulmasta, yhteisön symbolisen rakentumisen kautta. Tutkimuksessa sivutaan myös sosiologian klassikoita, koska he ovat luoneet pohjaa myöhemmälle yhteisöllisyyttä koskevalle sosiaalitieteelliselle tutkimukselle. Metodikiista liittyy aikalaiskontekstiinsa ja siinä tapahtuneisiin sosiaalityön rakentumiseen ja prosesseihin. Tutkimus on teoreettinen sisältäen tietyn empirian. Tutkimusmetodina on teoreettinen argumentointi. Keskeisin käyttämäni tutkija on Anthony P. Cohen ja hänen tulkintansa yhteisön symbolisesta rakentumisesta. Tutkimuksen empiirinen aineisto koostuu Mirja Satkan tulkinnasta metodikiistasta ja siihen liittyvistä aineistoista. Tarkastelen, millaisia yhteisöjä metodikiistasta löytyy? Mitkä ovat niiden yhtäläisyydet ja erot? Yhteisöllisyyden ja rajan kautta haen vastausta siihen, mitä metodikiista oli? Miksi aikalaistoimijat eivät kokeneet olevansa saman alan edustajia? Metodikiistassa ilmeni kaksi yhteisöä: casework-yhteisö ja huoltotyön yhteisö, jotka pyrkivät kehittämään sosiaalityötä ei-materiaalisen avustamisen suuntaan. Menetelmäuudistuksen tarkoitus oli asiakkaan yksilöllisen valinnan mahdollistaminen sosiaalityössä. Yhteisöjen rakennetta ulkokohtaisesti tarkastellen yhteisöt näyttäytyivät symbolisina asiayhteisöinä – yhteisöllisen dynamiikan paljastaessa niistä merkityksellisen ulottuvuuden. Yhteisöissä sallittiin yksittäisten jäsenten vapaus, mikä ilmeni mielipiteen ilmaisun vapautena ja ammatillisena substanssina. Diagnostisen caseworkin kannattajat loivat uuden yhteisön, joka rikkoi sosiaalihuollon valtavirran normia edistämällä yksilöllisyyden huomioonottavaa caseworkia, ja siinä naiset asettivat itsensä asiantuntija-asemaan. Huoltotyön yhteisö edusti sosiaalityön valtavirtaa: yhteisö vahvisti symbolista pohjaansa sen rajojen hämärtyessä riitein, jotka symboloivat yhteisön arvoja ja käsityksiä hyvästä huoltajasta. Huoltotyön yhteisö muovasi uudelleen yhteisönsä rajaa sosiaalisen vaihdon seurauksena, nostamalla saksalais-sveitsiläisen perhehuollon menetelmän kehityksen keulakuvakseen. Kiistassa tapahtui normien rikkomista kirjoituksin, jotka sisälsivät sosiaalityön ammatillisuuden itsensä vähättelyä. Normien rikkominen oli osa laajemmin jäsentynyttä sosiaalista dynamiikkaa. Yhteisöt erottautuivat suhtautumisessaan ammatillisuuteen. Ne omasivat erilaiset traditiot, yhteisöllisen dynamiikan ja symbolisen todellisuuden. Metodikiistassa ”taistelu” oli symbolista: siinä kamppailivat enemmän asiat kuin ihmiset. Siinä tapahtunut symbolinen kumoutuminen normeja kyseenalaistamalla ei järkyttänyt vallitsevaa sosiaalista struktuuria. Pohjimmaltaan yhteisöjen välinen taistelu oli riitti, tarkoituksenaan vähentää jännitteitä vaihtoehtokulttuurin ja valtakulttuurin välillä. Sallimalla vaihtoehtoisuutta, vallitseva sosiaalihuollon systeemi pystyi uusintamaan itsensä, koska liiallinen hierarkia olisi aiheuttanut vastarintaa. Sosiaalista vaihtoa ei tapahtunut aidosti, koska caseworkia ei otettu sosiaalihuoltajien opetusohjelmaan. Kiistassa oli kysymys vallitsevan sosiaalisen järjestyksen säilyttämisestä sosiaalihuollossa. Yhteisöjen muutos on hidas ja prosessin omainen, mikä on osaltaan vaikuttanut ammatilliseen kehitykseen. Avainsanat – Nyckelord – Keywords Yhteisöllisyys, sosiaaliset suhteet, asiantuntijuus, oppihistoria, sosiaalityö Säilytyspaikka – Förvaringställe – Where deposited Muita tietoja – Övriga uppgifter – Additional information
Subject: Sosiaalityön metodikiista
yhteisö
sosiaaliset suhteet
sosiaalityön oppihistoria
asiantuntijuus
Subject (yso): yhteisöllisyys
sosiaaliset suhteet
asiantuntijuus
oppihistoria
sosiaalityö


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record