Positiointi työelämään valmentavan mielenterveyskuntoutuksen kontekstissa

Abstract

Suomen Klubitalot tarjoavat avomielenterveyspalveluita, joiden tavoitteena on tarjota mielenterveyskuntoutujille heidän omista tarpeistaan lähtevää työpainotteista toimintaa ja vertaistukea. Klubitalo muodostaa jäsenyhteisön, joka koostuu mielenterveyskuntoutujista eli kuntoutujajäsenistä sekä palkatusta henkilökunnasta eli henkilökuntajäsenistä. Kuntoutuja- ja henkilökuntajäsenten tasavertaisuus on Klubitalo-toiminnan perusta. Sen tarkoitus on turvata kuntoutujajäsenille kokemus osallisuudesta. Myös työllisyyden tukeminen ja leimautumisen välttäminen ovat Klubitalon keskeisiä tavoitteita. Klubitalo-toimintaa ohjaavat kansainväliset laatusuositukset, joiden taustalla vaikuttaa kaksi kuntoutusideologiaa: toipumisorientaatio ja yhteisöllinen ideologia. Toipumisorientaatiossa keskitytään kuntoutujan olemassa oleviin vahvuuksiin ja hyvinvointiin sairauden ja oireiden sijaan. Yhteisöllisessä ideologiassa puolestaan korostetaan laajemman yhteisön kuntouttavaa voimaa.

Tämä tutkielma on osa Vuorovaikutus, sosiaalinen osallisuus ja mielenterveysongelmat -tutkimushanketta. Käytetty aineisto on kerätty eräältä Suomen Klubitalolta ja se koostuu 25 tunnista nauhoitettua Klubitalo-vuorovaikutusta. Tutkielmassa tarkastellaan positiointiteorian ja -analyysin (Harré & van Langenhove, 1999a; Bamberg, 2004a; Korobov & Bamberg, 2004a) avulla identiteetin rakentumista vuorovaikutuksessa. Kiinnostuksen kohteena on, miten kuntoutujajäsenet positioivat itseään Klubitalon ryhmätapaamisissa ja miten henkilökuntajäsenet vastaanottavat nämä positioinnit. Tutkielman aineisto käsittää siten kaikki sekvenssit, joissa kuntoutujajäsenen itsen positiointi tapahtuu. Tutkielmassa positioinnin teoria yhdistetään keskustelunanalyysiin, jota käytetään apuna positiointisekvenssien tarkastelussa. Litteroidusta aineistosta paikannetut positiointisekvenssit muodostivat kolme suurempaa luokkaa: jäsenyys, työ ja sairaus. Jokaisen luokan alle muodostui kaksi positiota sen perusteella, millaisessa puheessa itsen positiointi tuotettiin. Jäsenyyden luokan alle muodostuvat positiot olivat nimeltään aktiivinen jäsen ja tähtijäsen. Työn luokkaan sijoittui pätevän työntekijän ja aktiivisen työnhakijan positiot ja sairauden luokkaan mielenterveyskuntoutujan ja ei-perusterveen positiot.

Kaikkien jäsenyyteen, työhön ja sairauteen liittyvien positioiden voidaan nähdä olevan suotuisia positioita kuntoutujajäsenille. Henkilökuntajäsenet eivät kuitenkaan pääsääntöisesti tarjonneet positioille tukea. Tuloksia voidaan tulkita Klubitalolla vaikuttavien kuntoutusideologioiden, toipumisorientaation ja yhteisöllisen ideologian, valossa. Jos yksilö tuo itseään liikaa esiin, yhteisöllisen ideologian voidaan nähdä kärsivän, sillä yhteisön edun tulisi asettua yksilön edelle. Yhteisöllisen ideologian korostaminen saattaa siten johtaa vuorovaikutuskäytäntöihin, joissa kuntoutujajäsenten itsen positioinneille ei tarjota tukea. Tietyissä tilanteissa yhteisöllisestä ideologiasta joustaminen saattaisi siten tarjota kuntoutujajäsenille mahdollisuuden rakentaa positiivista identiteettiä vuorovaikutuksessa yhdessä henkilökuntajäsenten kanssa.