Capital and environmental valuation in the Finnish fisheries : technical aspects and policy implications

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-326-814-2
Title: Capital and environmental valuation in the Finnish fisheries : technical aspects and policy implications
Author: Pokki, Heidi
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry
Doctoral Programme in Sustainable Use of Renewable Natural Resources
Date: 2019-11-08
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-326-814-2
http://hdl.handle.net/10138/306061
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: Fish stocks in the Baltic Sea are an important natural resource for Finland; targeted by both commercial and recreational fishermen. Fisheries managers require data on the economic value of commercial and recreational fisheries for decision making and to assess the economic sustainability of fisheries. The volume of recreational catch of salmon in Finland is greater than the volume of commercial catch. However, there is marginally information available on the recreational value of salmon angling. These data deficiencies hinder the possibility of fishery managers to make optimal regulatory decisions concerning fish stocks. Additionally, the angler preferences and related angler profiles should be consid-ered in the decision making process as the reaction to different management measures can vary considerably depending on the angler type. This thesis contributes to the alleviation of the existing data deficiencies by contributing knowledge on the economic state of marine commercial fisheries and on the economic value of salmon angling. Defining an economic value is often ambiguous as the valuation methods involve inaccuracies which affect the reliability of the estimates. Therefore, it would be benefi-cial for the data end users to understand the consequences of the choices made in the estimation process in order to interpret the results correctly for decision making. In this thesis, the application of two different valuation methods: the perpetual in-ventory method and the travel cost method is described for defining the value of capital and recreational fishing in Finland. The perpetual inventory method is applied for estimating the capital value of the marine commercial fishing fleet of Finland. The thesis describes the justification for the choices made in the estimation process and how these choices affect the results. In addition, the differences between economic and financial analysis are discussed. Moreover, the thesis describes the value estimation of salmon angling in the River Teno and the River Tornionjoki employing the travel cost method. The studies use a two-step estimation procedure, which considers the potential endogeneity of on-site time per fishing trip. The case study of salmon angling in the River Tornionjoki explores the influence of angler profiles on the fishing behavior; the length of a fishing trip and the number of trips taken. The results show that the importance of increasing catch rate for the recreational benefit obtained by the angler is smaller than expected and the importance of salmon catch differs between the Teno and Tornionjoki rivers. In the River Teno, the experience of catching salmon in the previous season increased, on average, the number of fishing trips during the following season. In the River Tornionjoki the higher catch rate reduced the average number of fishing trips and the length of a trip during the season. The results presented in this thesis can be utilized for e.g. bio-economic modeling, assessing the sustainability of commercial fisheries of Finland, evaluating the implementation of EU common fisheries policy, and defining river specific fishing regulations.Itämeren kalakannat ovat Suomelle tärkeä luonnonresurssi, jota hyödyntävät niin kaupalliset kalastajat kuin virkistyskalastajatkin. Kalataloushallinto tarvitsee päätöksen-teon tueksi tietoa sekä kaupallisen kalastuksen että virkistyskalastuksen taloudellisesta arvosta kalastuksen taloudellisen kestävyyden arvioimiseksi. Lohen virkistyskalastuksen saalis Suomessa on kaupallisen kalastuksen saaliista suurempi, mutta tietoa lohen kalastuksen virkistysarvosta on ollut niukasti saatavilla. Tiedon puutteet heikentävät kalataloushallinnon mahdollisuuksia tehdä optimaalisia säätelypäätöksiä. Lisäksi päätöksenteossa tulisi huomioida kalastajien preferenssit ja niihin liittyvät kalastajaprofiilit, sillä erityyppiset kalastajat voivat reagoida hyvinkin eri tavoin tarjolla oleviin säätelytoimenpiteisiin. Tämä väitöskirja vastaa osaltaan edellä esitettyihin tiedonpuutteisiin tuottamalla tietoa merialueen kaupallisen kalastuksen taloudellisesta tilasta sekä lohen virkistyskalastuksen taloudellisesta arvosta. Taloudellisen arvon määrittäminen ei ole usein yksiselitteistä, sillä ar-vottamismenetelmiin liittyvät epätarkkuudet vaikuttavat tulosten luotettavuuteen. Tiedon loppukäyttäjien olisikin hyvä ymmärtää estimoinneissa tehtyjen valintojen seuraukset, jotta tuloksia osataan tulkita oikein päätöksenteossa. Tässä väitöskirjassa kuvataan kuinka kahta erilaista arvottamismenetelmää, in-vestointikertymämenetelmää ja matkakustannusmenetelmää, sovelletaan Suomessa pääoma-arvon määrittämiseen sekä virkistyskalastuksen arvottamiseen. Investoin-tikertymämenetelmää sovelletaan Suomessa merialueen kaupallisen kalastuksen lai-vaston pääoma-arvon laskentaan. Väitöskirjassa perustellaan estimointiprosessissa tehdyt valinnat, kuvataan kuinka nämä valinnat vaikuttavat tuloksiin, sekä keskustellaan taloudellisen ja kirjanpitoanalyysin eroista. Lisäksi väitöskirjassa kuvataan kuinka Tenon ja Tornionjoen lohen virkistyskalastuksen taloudellinen arvo estimoidaan matkakustannusmenetelmää käyt-täen. Tutkimuksissa käytetään kaksivaiheista estimointia, joka huomioi kalastusmatkan keston mahdollisen endogeenisyyden. Tornionjoen virkistyskalastusta koskevassa tutkimuksessa tarkastellaan kalastajaprofiilien vaikutuksia kalastuskäyttäytymiseen, eli kalastusmatkan kestoon ja käyntikertoihin. Tulokset näyttävät, että saalisvarmuuden lisäämisen merkitys kalastajan kokemaan virkistyshyötyyn on oletettua pienempi ja lohisaaliin merkitys eroaa Tenojoen ja Tornionjoen välillä. Tenojoella edellisen kalastus-kauden saaliskokemus lisäsi seuraavan kauden keskimääräistä kalastuskäyntien määrää. Tornionjoella puolestaan korkeampi saalistaso vähensi keskimääräistä käyntikertojen määrää ja kalastusmatkan kestoa kuluvan kauden aikana. Tässä väitöskirjassa esitettyjä tuloksia voidaan hyödyntää mm. bioekonomisessa mallinnuksessa, Suomen kaupallisen kalastuksen kestävyyden arvioinnissa, Euroopan yhteisen kalastuspolitiikan täytäntöönpanon arvioinnissa sekä jokikohtaisten kalastussääntöjen määrittelemisessä.
Subject: Ympäristöekonomia
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record