Vuorokausirytmin, päiväaikaisten tunnekokemusten ja vireystilan väliset yhteydet nuoruudessa

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201910163691
Title: Vuorokausirytmin, päiväaikaisten tunnekokemusten ja vireystilan väliset yhteydet nuoruudessa
Author: Vuorela, Anna
Other contributor: Helsingin yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta
University of Helsinki, Faculty of Medicine
Helsingfors universitet, Medicinska fakulteten
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2019
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201910163691
http://hdl.handle.net/10138/306099
Thesis level: master's thesis
Abstract: Tavoitteet. Uni on ensisijaisen tärkeää nuoruudessa aivojen kehityksen kannalta. Usein nuoret eivät kuitenkaan nuku riittävästi, sillä nuoruudessa tapahtuu monesti muutos kohti iltaorientoitunutta vuorokausirytmiä, iltakronotyyppiä. Myöhäisempi vuorokausirytmi ei nuoruudessa usein kohtaa ympäristön paineiden, kuten aikaisten kouluaamujen, kanssa. Tämä voi johtaa univajeeseen. Univaje voi puolestaan johtaa erilaisiin ei-toivottuihin seurauksiin, kuten alhaiseen vireystilaan, tarkkaavuuden säätelyn vaikeuksiin tai terveysongelmiin. Vastaavasti iltakronotyypin on todettu olevan yhteydessä alhaisempaan vireystilaan, masennus- ja ahdistuneisuusoireiluun sekä erilaisiin terveysongelmiin nuoruudessa. Nuoruudelle on tyypillistä lisäksi tunteiden epävakaus. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan nuorten vuorokausirytmin ja kronotyypin, vireystilan sekä tunteiden välisiä yhteyksiä. Lisäksi tarkastellaan sukupuolten välisiä eroja kronotyypissä. Menetelmät. Tähän tutkimukseen osallistui yhteensä 329 16–19-vuotiasta helsinkiläisnuorta (tyttöjä 69.9 %) viikon ajan. Tutkimuksen aineisto oli osa suomalaista SleepHelsinki! -kohorttitutkimusta. Vuorokausirytmin ja kronotyypin määrittämiseen käytettiin aktigrafiaa, eli liikeaktiviteettirekisteröintiä. Päiväaikaisten vireystilan ja tunteiden arvioita kerättiin kolme kertaa päivässä PsyMate™-älypuhelinsovelluksella, joka perustuu ESM-tiedonkeruumenetelmään. Yhteyksiä tutkittiin lineaarisilla sekamalleilla. Tulokset ja johtopäätökset. Nuoruudessa tyttöjen vuorokausirytmi on keskimäärin poikien vuorokausirytmiä varhaisempi. Päiväaikainen alhainen vireystila on yhteydessä vähäisempiin positiivisiin sekä huomattavampiin negatiivisiin tunteisiin saman päivän aikana nuoruudessa. Mitä pidemmälle mittausjakson päivissä edetään, sitä voimakkaampi alhaisen vireystilan yhteys on vähäisempiin positiivisiin tunteisiin. Kronotyyppi jatkuvana muuttujana ei ole yhteydessä päiväaikaisiin tunteisiin eikä vireystilaan nuoruudessa. Kolmeen yhtä suureen luokkaan jaettu kronotyyppi on yhteydessä vireystilaan niin, että varhaisempi kronotyyppi on yhteydessä alhaisempaan päiväaikaiseen vireystilaan. Vireystilan ja tunteiden väliseen yhteyteen tulisi nuoruudessa kiinnittää aiempaa enemmän huomiota, sillä vireystilaan voidaan usein vaikuttaa riittävän unen takaamisella. Korkeamman vireystilan turvaaminen voi myös pidemmällä aikavälillä ehkäistä mielialahäiriöiden syntyä, sillä korkeampi vireystila voi auttaa tunteiden vakauttamisessa.Aims. Sleep is very important for brain maturation in adolescence. However, the youth doesn’t often sleep enough. In adolescence evening preference in circadian rhythm becomes more common. This evening-type chronotype is often inconsistent with environment, such as early school mornings. In the long run this can lead into sleep deprivation which can then lead into low vitality, deficits in attention sustaining or some health problems for example. Also, evening-chronotype is associated with lower vitality, depressive and anxiety symptoms or health issues in adolescence. In adolescence it is also common to have unsteadiness of emotions. The aim of this study is to examine the associations between circadian rhythm and chronotype, vitality and emotions in adolescence. Additionally, the differences between genders in chronotype are also examined. Methods. 329 16–19-years old adolescents (69.9% girls) participated in the study for a week. The data used was from a Finnish cohort study SleepHelsinki!. The circadian rhythm and chronotype were assessed with actigraphy. Vitality and emotions were assessed three times in a day with a mobile application PsyMate™ which is based on Experience Sampling Method. The associations were examined with linear mixed models. Results and conclusions. In adolescence the circadian rhythm of girls is on average earlier than boys. Daytime low vitality is associated with less positive and more negative emotions in the same day. The association between low vitality and less positive emotions gets more intense as the study goes further. Chronotype as a continuous variable is not associated with daytime emotions or vitality in adolescence. Chronotype that is divided into three same sized groups is associated with daytime vitality as earlier chronotype is associated with lower daytime vitality. In adolescence the association between vitality and emotions should be paid attention to more, because vitality is something you might influence on with enough sleep. Guaranteeing higher vitality can also in the long run prevent mental health disorders since higher vitality could help stabilize emotions.
Subject: vuorokausirytmi
tunteet
affekti
vireystila
nuoruus
uni
kronotyyppi


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Vuorela_Anna_Pro_gradu_2019.pdf 571.5Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record