Ideatiheyden muutokset Alzheimerin tautia sairastavan henkilön päiväkirjamerkinnöissä

Abstract

Tavoitteet. Alzheimerin tautiin sairastuvien henkilöiden määrä lisääntyy lähivuosikymmeninä merkittävästi maailmanlaajuisesti. Tulisi löytää keinoja, joilla tauti voitaisiin havaita mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tautiin sairastuneiden henkilöiden kirjoittamassa tekstissä ilmenevien muutosten tutkiminen voi tuottaa merkittävää tietoa, koska Alzheimerin tauti heikentää kirjoittamistaitoja jo taudin aikaisessa vaiheessa. Kansainvälisessä tutkimuksessa on tarkasteltu muutoksia teksteissä välitetyn tiedon määrässä mittaamalla tekstien ideatiheyttä. Tutkimuksissa on havaittu, että Alzheimerin tautiin sairastuneilla ideatiheys laskee jyrkemmin kuin normaalisti ikääntyvillä henkilöillä, ja että nuoruuden kirjoitusten matala ideatiheys on yhteydessä Alzheimerin tautiin sairastumiseen. Tutkimuksessa selvitetään, muuttuiko ideatiheys suomenkielisen Alzheimerin tautia sairastavan henkilön päiväkirjamerkinnöissä.

Menetelmät. Tutkimusaineistona olivat päiväkirjamerkinnät, jotka on kirjoittanut Alzheimerin tautiin sairastunut henkilö. Hän on kirjoittanut päiväkirjaa vuosina 1967–2012. Tämän tutkimuksen kohteeksi otettiin kesäkuussa kirjoitetut merkinnät vuosilta 1986, 1991, 1996, 2001, 2006, 2008, 2010 ja 2012. Aineiston analysoimiseksi laadittiin suomenkielisen aineiston ideatiheyttä mittaava menetelmä, joka perustuu englannin ja tšekin kieliä varten laadittuihin menetelmiin. Menetelmä on manuaalinen ja sen pohjana oleva säännöstö kuvattiin tarkasti. Menetelmän avulla tutkimusaineistosta laskettiin kunkin vuoden aineiston ideatiheys. Ideatiheys saadaan jakamalla tekstin sisältämien propositioiden määrä tekstin kaikkien sanojen määrällä. Ideatiheyden ja vuosien korrelaation tilastollinen merkitsevyys testattiin Spearmanin järjestyskorrelaatiokerroin –testillä.

Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimusaineiston ideatiheys pysyi lähes samana vuoteen 2010 asti. Vuonna 2012 ideatiheys laski aiemmasta, mutta muutos ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Ideatiheyden suurempi muutos olisi voinut tulla näkyviin, jos käytettävissä olisi ollut tutkittavan kirjoittamaa aineistoa ajalta, jolloin hänen sairautensa oli edennyt keskivaikeaan vaiheeseen. Tutkimusta varten laadittua menetelmää voidaan testata ja kehittää edelleen ja käyttää muissa tutkimuksissa minkä tahansa suomenkielisen tekstin ideatiheyden analysoimisessa.

Aims. The number of persons suffering from Alzheimer’s disease is increasing significantly during the decades to come. Finding means to identify the disease as early as possible is very important. Research concerning changes in written language may produce relevant information since Alzheimer’s disease weakens the ability to write already in the early stage of the disease. Changes in the amount of information conveyed have been researched internationally by measuring idea density rates. It has been found that the idea density of the persons suffering from Alzheimer’s disease is lower than that of healthy adults and that the disease accelerates the decline of idea density. Low idea density in early life is a strong predictor of Alzheimer’s disease. This study aims to determine the possible changes in the idea density of diary entries written by a person suffering from Alzheimer’s disease.

Methods. The data of this study consist of diary entries written by a person who developed Alzheimer’s disease later in her life. The entries were written between 1967–2012. This study considers entries written in June of 1986, 1991, 1996, 2001, 2006, 2008, 2010, and 2012. A method for measuring idea density of Finnish written language was developed on the basis of the methods used for English and Czech. The method is manual, and it is described in detail. Idea density for each year was measured using the method. Idea density is the number of expressed propositions divided by the number of the words. Correlation between idea density and years was measured with Spearman’s rank correlation coefficient.

Results and conclusions. Idea density was nearly stable until the year 2010. In 2012, idea density was lower than in other years but the change was not statistically significant. If data would have been available after the year 2012, when Alzheimer’s disease had advanced to its moderate stage, a greater change in the idea density of the diary entries might have emerged. The method developed for the study can be tested, re-developed and used in other studies regarding idea density of any text written in Finnish.