Leikkien, havainnoiden, kannatellen : Vertaisvuorovaikutusta vahvistavaa pedagogiikkaa varhaiserityiskasvatuksen toimintaympäristössä

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-5555-9
Title: Leikkien, havainnoiden, kannatellen : Vertaisvuorovaikutusta vahvistavaa pedagogiikkaa varhaiserityiskasvatuksen toimintaympäristössä
Author: Syrjämäki, Marja
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences
Doctoral Programme in School, Education, Society and Culture
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2019-11-08
Belongs to series: URN:ISSN:2489-2297
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-5555-9
http://hdl.handle.net/10138/306193
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: This study is based on the idea of belonging to a group and interaction as basic human needs and the core of inclusion. The purpose of the study was to identify pedagogical practices enhancing peer interaction in integrated special groups in day-care centers. The main focus was on children for whom joining common activities is harder than for their peers. The study was philosophically influenced by pragmatism: in educational sciences, knowledge is both theoretical and practical. The theoretical framework was based on system theories and sociocultural theories. Ecological system theory and the concepts of system intelligence and sociocultural theory constructed the interpretation of the findings. In Study I, the learning environment of participating integrated special groups (n = 17) was assessed using the Learning Environment Assessment Scale (Strain & Joseph 2004). The quantitative data was analysed and reported with descriptive statistics. Ten items of the assessment form were identified to assess the quality of enhancing peer interaction, and the results were expanded using the content analysis of the qualitative material. Based on the findings of Study I, the study continued to the analysis of video-recorded play sessions in the integrated groups (n = 4), producing the data for Studies II and III. The material was analysed applying Qualitative Content Analysis (Schreier 2012). Study II focused on pedagogical practices, seen in the light of enhancing interaction, and Study III on children ´s initiatives and adults´ responses related to the realised peer interaction. The assessed overall quality as well as the quality in enhancing peer interaction were good on average. The qualitative findings revealed some variation in the pedagogical quality in supporting communication and designing the pedagogy, for example. In regard to guidance of play, five different pedagogical practices were identified, forming the typology of five types of pedagogical guidance. Three of these types, explained as one-dimensional, were seen as inadequate with respect to enhancing peer interaction. Two multi-dimensional types were sensitive and flexible, in guiding the play and also in recognising and responding especially the children´s nonverbal initiatives, which were easily ignored or went unnoticed by the one-dimensional types. The multi-dimensional guidance was aimed at the whole group and at interaction among the playing children. The findings were discussed in the theoretical frame, and a new tool to concretize the pedagogical work was supplied. System intelligent sensitivity summons the findings and helps to reflect the pedagogy in enhancing peer interaction as well in special as in inclusive early childhood education. Keywords: peer interaction, pedagogical learning environment, pedagogical quidance and scaffolding, system intelligent sensitivity, inclusive early childhood educationTutkimukseni lähtökohta on joukkoon kuuluminen ja vuorovaikutus, jotka nähdään ihmisen myötäsyntyisinä tarpeina. Kuulumisen ja osallisuuden kokemus on myös inklusiivisen kasvatuksen ydintä. Yhteiseen toimintaan liittyminen tai yhdessä leikkiminen ei kuitenkaan ole aina yksiselitteistä. Aikuisen pedagoginen rooli vertaisvuorovaikutuksen vahvistamisessa on oleellisen tärkeä. Tutkimus toteutettiin päiväkodin integroiduissa erityisryhmissä, joka on yksi varhaiserityiskasvatusta toteuttava palvelurakenne. Se voidaan nähdä myös inklusiivisena toimintaympäristönä, jossa moninainen ryhmä tyypillisesti kehittyviä ja (erityistä) tukea tarvitsevia lapsia toimii päivittäin yhdessä. Tutkimustehtävänä oli tunnistaa ryhmissä toteutettavasta toiminnasta vertaisvuorovaikutusta vahvistavia pedagogisia toimintamalleja, huomioiden erityisesti niitä lapsia, joille vuorovaikutus ja yhteinen leikki on haasteellisempaa kuin ikätovereille. Tutkimuksessa arvioitiin oppimisympäristön laatua 17 integroidussa erityisryhmässä strukturoidulla Oppimisympäristön arviointi -lomakkeella (Strain & Joseph 2004). Lomakkeesta erotettiin kymmenen vertaisvuorovaikutuksen vahvistamista kuvaavaa väitettä, joiden osalta määrällistä arviointitietoa syvennettiin samanaikaisesti tuotetun laadullisen materiaalia avulla. Tulosten pohjalta edettiin neljässä ryhmässä ohjattujen leikkitilanteiden videointiin. Videoaineiston kautta varhais(erityis)kasvatuksen ammattilaisten käyttämiä pedagogisia ohjaustapoja sekä lasten tekemiä aloitteita ja aikuisten niihin antamia vastauksia tarkasteltiin suhteessa vertaisvuorovaikutuksen vahvistamiseen. Tutkimuksessa arvioitu oppimisympäristön laatu oli sekä kokonaisuudessaan että vertaisvuorovaikutuksen näkökulmasta tarkasteltuna keskimäärin hyvää. Monipuolisten menetelmien ja osaamisen rinnalla nähtiin kuitenkin myös kehittämisen kohteita esimerkiksi kommunikaation tukemisen ja pedagogisen suunnittelun osalta. Leikin ohjauksessa tunnistettiin erilaisia pedagogisia ohjaustapoja, joiden toteutumisen perusteella muodostettiin viiden ohjaajatyypin typologia. Kolmen, yksiulotteisiksi määritellyn tyypin pedagoginen ohjaus keskittyi vain yhteen ohjaustapaan. Tämä näyttäytyi vertaisvuorovaikutuksen vahvistamisen näkökulmasta riittämättömänä. Kahden moniulotteisen ohjaajatyypin pedagogiikka oli joustavaa, sensitiivistä ja kohti vertaisvuorovaikutusta suuntautuvaa. Tutkimukseni tarjoaa malleja vertaisvuorovaikutusta vahvistavaan pedagogiikkaan ja antaa käytännön aineksia varhaiskasvatuksen ammattilaisten pedagogisen työn reflektoimiseen ja kehittämiseen, sekä tarjoaa käsitteellisen työkalun vertaisvuorovaikutusta vahvistavan pedagogiikan kokonaisuuden hahmottamiseen. Systeemiälykäs sensitiivisyys -käsite kokoaa tutkimuksen tuloksia ja auttaa syventämään toteutettavan pedagogiikan arviointia. Väitöstutkimukseni täydentää aiempaa varhaiserityiskasvatuksen tutkimusta: sen tuloksia voidaan hyödyntää inklusiivisen varhaiskasvatuksen arviointiin ja kehittämiseen.
Subject: Erityispedagogiikka
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Leikkien.pdf 978.8Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record