Musiikkiterapian vaikutus kehitysvammaisten lasten, nuorten ja aikuisten toimintakykyyn. Kirjallisuuskatsaus
Show simple item record
dc.contributor.author |
Saukko, Päivi |
|
dc.contributor.author |
Hakomäki, Hanna |
|
dc.date.accessioned |
2019-10-21T04:36:21Z |
|
dc.date.available |
2019-10-21T04:36:21Z |
|
dc.date.issued |
2019-10-21 |
|
dc.identifier.isbn |
978-952-284-070-7 (pdf) |
|
dc.identifier.issn |
2343-2780 (ISSN-L) |
|
dc.identifier.issn |
2343-2799 (verkkojulkaisu) |
|
dc.identifier.uri |
URN:NBN:fi-fe2019090627089 |
fi |
dc.identifier.uri |
http://hdl.handle.net/10138/306211 |
|
dc.description.abstract |
Musiikkiterapia on tavoitteellista, suunnitelmallista ja tieteelliseen tutkimukseen perustuvaa kuntoutusta tai hoitoa, jota toteuttaa musiikkiterapeutin ammatillisen koulutuksen suorittanut terapeutti. Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on kuvata ja arvioida eri-ikäisten kehitysvammaisten musiikkiterapiaa käsitteleviä tutkimuksia toimintakyvyn ICF-viitekehystä käyttäen. Kehitysvammaisuutta ja musiikkiterapiaa käsittelevää kirjallisuutta on julkaistu melko runsaasti, mutta ajantasaista vaikuttavuustietoa tästä kohderyhmästä ei ole ollut saatavilla. Alkuperäisenä suunnitelmana oli toteuttaa järjestelmällinen katsaus. Kirjallisuushakujen tuloksena löytyi vuosilta 1972–2016 yhdeksän kaikki mukaanottokriteerit täyttävää tutkimusta. Näytön arvioinnin kannalta haasteeksi osoittautui tutkimusten heterogeenisuus koehenkilöiden, interventioiden ja tulosmuuttujien suhteen. Näiden tutkimusten perusteella on kohtalaista tutkimusnäyttöä musiikkiterapian vaikutuksesta 3–40-vuotiaiden kehitysvammaisten kuntoutujien kommunikointiin ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen (ICF-pääluokat d3 ja d7). Tutkimuksen tavoitteen saavuttamiseksi tarkasteltiin lisäksi aiempia katsauksia sekä tutkimuskysymysten kannalta relevantteja kokeellisia ja laadullisia tutkimuksia käyttäen menetelmänä laadullista metasynteesiä. Tutkimustuloksista rakentuu kokonaiskuva musiikkiterapian mahdollisuuksista edistää eri-ikäisten ja eriasteisesti kehitysvammaisten kuntoutujien fyysistä, psyykkistä, kognitiivista ja sosiaalista toimintakykyä. ICF-luokituksessa musiikkiterapian vaikutukset kytkeytyvät useisiin sekä kehon toimintojen (b) että suoritusten ja osallistumisen (d) pääluokkiin (b1, b2, b3, b7, d1, d3, d4, d7, d9). Tutkimustietoa löytyy myös yksilö- ja ympäristötekijöiden merkityksestä. Kuntoutumisen ja osallistumisen kannalta on lisäksi huomionarvoista, että musiikki motivoi ja tarjoaa yhteisen kiinnostuksen kohteen, jonka puitteissa jokainen ihminen voi toimia ja osallistua omalla tavallaan. |
fi |
dc.format.extent |
118 |
fi |
dc.language.iso |
fi |
fi |
dc.publisher |
Kela |
fi |
dc.relation.ispartofseries |
Sosiaali- ja terveysturvan raportteja |
fi |
dc.subject |
musiikkiterapia |
fi |
dc.subject |
kuntoutus |
fi |
dc.subject |
kehitysvammaiset |
fi |
dc.subject |
kuntoutujat |
fi |
dc.subject |
toimintakyky |
fi |
dc.subject |
ICF |
fi |
dc.subject |
vaikuttavuus |
fi |
dc.subject |
kirjallisuuskatsaukset |
fi |
dc.subject |
sosiaalinen vuorovaikutus |
fi |
dc.title |
Musiikkiterapian vaikutus kehitysvammaisten lasten, nuorten ja aikuisten toimintakykyyn. Kirjallisuuskatsaus |
fi |
dc.description.reviewstatus |
peerReviewed |
fi |
dc.relation.numberinseries |
18 |
fi |
dc.type.okm |
C1 Kustannettu tieteellinen erillisteos |
fi |
dc.publisher.place |
Helsinki |
fi |
dc.type.refworks |
Book, Whole |
fi |
Files in this item
Total number of downloads: Loading...
This item appears in the following Collection(s)
Show simple item record