Osallisuutta edistävä johtaminen varhaiskasvatuksessa

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201910233770
Title: Osallisuutta edistävä johtaminen varhaiskasvatuksessa
Author: Heikkinen, Kirsi-Marja
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2019
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201910233770
http://hdl.handle.net/10138/306315
Thesis level: master's thesis
Abstract: Osallisuus on ilmiö, joka kiinnostaa entistä enemmän tutkijoita myös johtamisen kontekstissa. Varhaiskasvatuksessa osallisuutta on tutkittu pitkälti lapsen näkökulmasta, mutta nykyinen puute alan osaavasta henkilöstöstä sekä työntekijöiden sitoutumisen haaste tuovat varhaiskasvatuksen johtajat peruskysymyksen äärelle: miten työyhteisön osallisuutta voidaan edistää johtamalla? Tämän tutkielman teoreettinen tausta perustuu Nivalan (1999) johtamisen kontekstuaaliselle mallille, joka liittää varhaiskasvatusalan johtamistyön erottamattomasti sen substanssiin. Osallisuuden ilmiö ankkuroituu Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen viitekehykseen, joka liittää sen yksilön sisäiseen motivaatioon, vaikuttamisen mahdollisuuksiin sekä hyvän tekemiseen. Lopulliseksi tutkimustehtäväksi muotoutui johtajien kokemusten kartoittaminen osallisuuden johtamisesta. Osallisuutta edistävän johtamisen rakentumista selvitettiin ammatillisen osaamisen, johtamisen jakamisen ja johtamisen haasteiden kautta. Opinnäytetyö oli laadullinen ja perustui fenomenologiselle metodologialle, jossa keskeistä on kokemuksen tutkiminen. Tutkimusaineistona käytettiin Eduleaders hankkeen haastatteluaineistoa, joka toteutettiin teemoitettuna täsmäryhmähaastatteluna hankkeen koulutuksen puitteissa. Analyysimenetelmänä hyödynnettiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin menetelmiä. Tutkimustulokset toivat esille osallisuuden johtamisen keskeisiksi tekijöiksi johtajan substanssin hallinnan ja yleisen johtamisosaamisen sekä henkilöstön itseohjautuvuuden ja ammatillisen kompetenssin. Osallisuutta edistävä johtaminen perustui toimiville jaetun johtamisen rakenteille, johtajan ja opettajan väliselle saumattomalle yhteistyölle sekä opettajien tiimijohtamisen ja pedagogisen johtamisen osaamiselle. Myös johtajien yhteinen johtaminen nousi merkittäväksi tulevaisuuden osallisuutta edistäväksi rakenteeksi. Osallisuuden haasteiksi nousivat ammatillinen osaaminen, työn resurssit sekä käynnissä oleva toimintakulttuurin muutos, joka haastaa moniammattillisen työyhteisön osallisuuden johtamista. Johtajat toivovat tulevaisuudessa lisää yhteisön kokeilevaa työotetta, itseohjautuvuutta ja innovatiivisuutta suhteessa perustehtävään.Involvement is a phenomenon that interests the researchers at the moment also in the context of a leadership. Involvement research in the early childhood education is focused on the involvement structures and possibilities of small children. At the moment shortage of the competent teachers and practical nurses and their commitment to the long-term work relationship however brings us back to the basic questions of leadership; how to lead involvement? The theoretical frame of this study is based on contextual model of leadership (Nivala 1999) which sees the early childhood leadership and the early childhood substance inseparable. I also use the theoretical frame of involvement created by Finnish National Institute of Health and Welfare that define involvement as closely related to the intrinsic motivation, possibility to have an affect to your surrounding environment and benevolence. My research task was to find out how early childhood education leaders experience leading involvement. What experiences they had about competence, distributed leadership and challenges that related to the industry? The study was qualitative and was based on phenomenological methodology which reach for the subjective experiences of the individuals. As a data I used the themed focus group interview material that was collected in the Eduleaders project training. Method of analysis was the theory-guided content analysis. In the results competence became a key factor in leading involvement. Leadership competence meant both common leadership skills and the ability to lead early childhood substance. Important were also the professional skills of the working community, teachers and practical nurses and their ability to work autonomously. Leading involvement was also based on functional distributed leadership that called for workable structures as well as the teacher´s competence in leading their teams and distributed pedagogical leadership. Early childhood leaders also saw joint leadership between leader- leader and teacher-teacher as a functional leadership structure in the future that may increase the experiences of deeper involvement. The challenges of leading involvement were the resources related to work as well as the current change in the operational culture, which challenged the definition of job descriptions and the involvement of a multi-professional work community. In the future the leaders hope for more innovative working style, experimentation and autonomy in relation to the mission of the early childhood education.
Subject: Varhaiskasvatus
Johtaminen
Osallisuus
Kokemukset
Fenomenologia


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Gradu Heikkinen KirsiMarja 2019.pdf 748.4Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record