Culturally and linguistically diverse children’s and families’ experiences of participation and inclusion in Finnish early childhood education and care

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019102835162
Title: Culturally and linguistically diverse children’s and families’ experiences of participation and inclusion in Finnish early childhood education and care
Author: Lastikka, Anna-Leena
Contributor: Helsingin yliopisto, Käyttäytymistieteellinen tiedekunta, Käyttäytymistieteiden laitos
Date: 2019-06-13
URI: http://hdl.handle.net/10138/306437
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019102835162
Thesis level:
Abstract: Currently, countries around the world are concerned with migration flows, which set challenges to the development of inclusive ECEC services. Although Finland’s non-native population is small by international standards, it has grown amongst the fastest in the OECD countries. However, the research on culturally and linguistically diverse children’s and families’ perspectives in the Finnish ECEC context is scarce. This research, which consists of three individual studies, examines the phenomenon of culturally and linguistically diverse children’s and families’ experiences of participation and inclusion in Finnish early childhood education and care (ECEC). The general aim is to create a model of inclusive and participatory ECEC pedagogy that identifies the essential elements in building and developing the inclusive and participatory practices considering the experiences of culturally and linguistically diverse children and families. This study applies the strength-based approach (Dunst, Trivette & Mott, 1994; Powell et al., 1997) and sees children and families as possessing funds of knowledge (Gonzalez, Moll & Amanti, 2005) indicating that we need to move away from focusing on deficiencies and to seeing culturally and linguistically diverse children and families as capable and competent and skilful individuals. Additionally, the socio-cultural perspective (Berthelsen et al., 2009; Corsaro, 2011; Rogoff, 2007) is applied in seeing children as active and competent participants in their communities. These three theoretical frameworks combined with the international and national reforms, declarations and curricula, as well as the values of inclusion, equity and equality, form the basis for developing the model of inclusive and participatory ECEC pedagogy. This study is both qualitative and quantitative in nature and different data collection and analysis methods have been applied. The research data has been collected in two different projects: the international INCLUD-ED project (2006-2011) and the ongoing international Orientation project. The results of this study indicate that it is possible to create a holistic model of inclusive and participatory ECEC pedagogy that combines meaningful elements for culturally and linguistically diverse children and families. The model has two levels: the macro-level, which includes the elements on a large scale influencing the inclusionary and participatory ECEC practices. These elements include the ECEC and pre-primary education curricula, reforms and policies, values, image of the child and teachers’ understanding of diversity. In addition, the discourses of families and parenthood, available resources and services and the theoretical frameworks of the strength-based approach, funds of knowledge and a socio-cultural perspective would be part of the macro-level. The micro-level includes the found elements meaningful for culturally and linguistically diverse children and families in the Finnish ECEC: (1) Dialogue; (2) Support, care and a sense of belonging; (3) Mutual understanding; (4) Play pedagogy; (5) Promotion of knowledge, competence and strengths; (6) Equal interaction; (7) Active participation; 8) Importance of other children and families and (9) Positive emotions. These elements build an empowering pedagogy that is based on the strengths, knowledge and active participation of children and families. The results of this study imply that to develop an inclusive and participatory ECEC pedagogy, more emphasis should be placed on building social cohesion and mutual understanding among all children, families and educators in the ECEC contexts.Tällä hetkellä niin kansainvälisesti kuin kansallisestikin muuttoliikkeet asettavat haasteita inklusiivisen varhaiskasvatuksen kehittämiselle. Vaikka Suomessa kielellinen ja kulttuurinen monimuotoisuus on kansainvälisten standardien mukaan määrältään vähäistä, se on kasvanut nopeimmin OECD-maissa. Kulttuurisesti ja kielellisesti monimuotoisten lasten ja perheiden näkökulmien tutkiminen Suomen varhaiskasvatuskontekstissa on kuitenkin ollut vähäistä. Lisäksi tutkimukset ovat tuoneet esille, että heidän osaamistaan ja vahvuuksiaan ei osata tuoda esille, ja he kokevat marginaalisuutta ja toiseutta. Tässä tutkimuksessa, joka koostuu kolmesta yksittäisestä tutkimuksesta, tarkastellaan kulttuurisesti ja kielellisesti monimuotoisten lasten ja perheiden kokemuksia inkluusiosta ja osallisuudesta suomalaisessa varhaiskasvatuksessa. Tavoitteena on tunnistaa ja kehittää inkluusiota ja osallisuutta tukevia käytäntöjä suomalaisessa varhaiskasvatuksessa ottamalla huomioon lasten ja perheiden kokemukset. Tutkimuksessa käytetään perheiden tietovarantoihin (Gonzalez, Moll & Amanti, 2005) ja vahvuuksiin perustuvaa lähestymistapaa (Dunst, Trivette & Mott, 1994; Powell et al., 1997). Tämän paradigman mukaan on oleellista, että puutteisiin keskittymisen sijasta siirrytään näkemään kulttuurisesti ja kielellisesti monimuotoiset lapset ja perheet osaavina ja kompetentteina henkilöinä. Lisäksi tutkimus tukee sosiokulttuurista näkökulmaa (Berthelsen et al., 2009; Corsaro, 2011; Rogoff, 2007), joka näkee lapset yhteisönsä aktiivisina jäseninä. Nämä teoreettiset viitekehykset yhdistettynä kansainvälisiin ja kansallisiin sopimuksiin julistuksiin ja opetussuunnitelmiin sekä inkluusion, oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon arvoihin muodostavat perustan osallisuuden ja inklusiivisen varhaiskasvatuspedagogiikan mallin kehittämiselle. Tutkimus on sekä kvalitatiivinen että kvantitatiivinen, ja siinä on yhdistetty erilaisia tiedonkeruu- ja analyysimenetelmiä. Tutkimusdata on kerätty kahdessa eri projektissa: kansainvälisessä INCLUD-ED-hankkeessa (2006–2011) ja kansainvälisessä, parhaillaan käynnissä olevassa Orientaatio-hankkeessa. Tutkimustulosten perusteella on mahdollista luoda holistinen osallisuutta ja inkluusiota tukeva varhaiskasvatuksen pedagogiikan malli, jossa yhdistyvät kulttuurisesti ja kielellisesti monimuotoisille lapsille ja perheille merkitykselliset elementit. Nämä elementit ovat (1) Dialogi, (2) Tuki, välittäminen ja kuulumisen tunne, (3) Keskinäinen ymmärtäminen, (4) Leikkipedagogiikka, (5) Tietämyksen, osaamisen ja vahvuuksien edistäminen, (6) Vuorovaikutuksen yhdenvertaisuus, (7) Aktiivinen osallisuus, 8) Muiden lasten ja perheiden merkitys ja (9) Positiiviset tunteet. Tutkimus osoittaa, että nämä elementit rakentavat voimaannuttavaa pedagogiikkaa, joka perustuu lasten ja perheiden vahvuuksiin, osaamiseen ja aktiiviseen osallisuuteen. Tämän tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että osallisuutta ja inkluusiota tukevan varhaiskasvatuksen pedagogiikan kehittämiseksi olisi painotettava enemmän sosiaalisen yhteenkuuluvuuden rakentamista kaikkien varhaiskasvatusympäristöön kuuluvien lasten, perheiden ja kasvattajien välillä.
Discipline: Kasvatustiede


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
cultural2.pdf 1.050Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record