En pragmatisk och översättningsstrategirelaterad analys av interjektioner i Tove Janssons seriebild Mumin och dess översättning till finska Muumit

Näytä kaikki kuvailutiedot



Pysyväisosoite

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201910293791
Julkaisun nimi: En pragmatisk och översättningsstrategirelaterad analys av interjektioner i Tove Janssons seriebild Mumin och dess översättning till finska Muumit
Tekijä: Tarvainen, Liisa Lotta
Muu tekijä: Helsingin yliopisto, Humanistinen tiedekunta, Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos 2010-2017
Julkaisija: Helsingin yliopisto
Päiväys: 2019
Kieli: swe
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201910293791
http://hdl.handle.net/10138/306514
Opinnäytteen taso: pro gradu -tutkielmat
Oppiaine: ruotsin kääntäminen
Translation of Swedish
Svensk översättning
Tiivistelmä: Tutkielmani käsittelee Tove Janssonin Mumin 3 -sarjakuvakirjan interjektioita ja sen suomennoksessa Muumit 3 esiintyviä interjektioiden käännösvastineita. Tavoitteenani on selvittää interjektioiden luonnetta erityisesti sarjakuvien kääntämisen kannalta. Tämän mahdollistamiseksi selvitän, millaisia interjektioita aineistostani löytyy, millä tavoin interjektiot on käännetty ruotsista suomeksi ja millaista vaihtelua käännöksissä on. Interjektiot ovat huudahdussanoja, jotka pystyvät muodostamaan yksinään lausuman. Ne ilmentävät puhujan reaktiota tai asennoitumista (esim. tunnetilaa) johonkin puhetilanteessa tapahtuvaan asiaan ja poikkeavat monesti tavallisesta kielenkäytöstä sisältäessään fonotaktisia rajoituksia. Interjektiot on mahdollista jakaa alaryhmiin muun muassa niiden käyttötarkoituksen perusteella. Tutkimuskysymykseni käsittelevät aineistossani esiintyvien interjektioiden funktioita sekä interjektioiden kääntämisessä käytettyjä strategioita. Tutkimukseni menetelmänä on tutkia interjektioita pragmaattisesti sekä kuvata interjektioiden käännösstrategioita. Tutkimustani varten jaan interjektiot eri kategorioihin funktioittain Felix Amekan (1992) ja Anna Wierzbickan (1992) tutkimuksiin sekä Svenska Akademiens grammatik -kielioppikirjaan (1999) pohjaten. Tämän jälkeen tarkastelen aineistossani käytettyjä käännösstrategioita, joiden jaottelu perustuu Mona Bakerin (1992), Gideon Touryn (1995 [2012]), Yvonne Lindqvistin (2002, 2008) sekä Maria Josep Cuencan (2006) esittelemiin luokitteluihin. Aineistossani on yhteensä 54 eri interjektioita ja esiintymiä on 179 kappaletta. Analyysissäni olen havainnut, että suurin osa interjektioista (noin 69 prosenttia) on käännetty vastaavalla suomenkielisellä interjektiolla. Aineistossa toiseksi eniten käytetty käännösstrategia on poisjättö (noin 13 prosenttia) eli interjektio jätetään täysin kääntämättä. Noin neljässä prosentissa esiintymistä interjektio on käännetty täysin erisisältöisellä interjektiolla kuin lähtötekstissä, jolloin myös tulokielinen ilmaus muuttuu. Käännöksissä esiintyvä vaihtelu on melko vähäistä, ja se johtuu joko tekstiympäristöstä tai asiayhteydestä. Interjektio on tällaisissa tapauksissa käännetty joko sanalla, joka ei ole interjektio, tai interjektiolla, jolla on eri funktio kuin lähtökielessä. Tutkimukseni lopputuloksista voin todeta, että Mumin 3 ja Muumit 3 -sarjakuvissa esiintyvien interjektioiden funktioiden vaihtelevuus lähtö- ja tulotekstin välillä on vähäistä. Selkeästi suurin osa on käännetty vastaavalla suomenkielisellä interjektiolla, ja vain noin 26 prosentilla käännöksen interjektioista on eri funktio kuin lähtökielessä.
Avainsanat: interjektio
sarjakuvien kääntäminen
Tove Jansson
Muumit


Tiedostot

Latausmäärä yhteensä: Ladataan...

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä
Tarvainen_Liisa Lotta_Pro_gradu_2019.pdf 1.453MB PDF Avaa tiedosto

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot