“If only we could talk to them” : Crisis, Communication and Coping in The Handmaid’s Tale and Nineteen Eighty-Four

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201910293784
Title: “If only we could talk to them” : Crisis, Communication and Coping in The Handmaid’s Tale and Nineteen Eighty-Four
Author: Rouvinen, Julia
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Arts, Department of Modern Languages 2010-2017
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2019
Language: eng
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201910293784
http://hdl.handle.net/10138/306520
Thesis level: master's thesis
Discipline: englantilainen filologia
English Philology
Engelsk filologi
Abstract: Opinnäytetyöni käsittelee kriisiviestinnän tarvetta sekä yksilöiden välisten suhteiden vaikutusta selviytymiseen Margaret Atwoodin romaanissa The Handmaid’s Tale (1985) ja George Orwellin romaanissa Nineteen Eighty-Four (1949). Tutkin miten romaanien päähenkilöiden elinolosuhteet aiheuttavat heille samanlaisia reaktioita kuin viestintätieteissä käsitellyt kriisitilanteet, kuinka teosten totalitaristiset yhteiskunnat laiminlyövät päähenkilöiden tarpeita ja kuinka kommunikaatio muiden samanhenkisten hahmojen kanssa vaikuttaa päähenkilöiden toimintakykyyn. Sovellan tutkimuksessani kriisiviestintää ja ihmissuhteita koskevia teorioita ja tutkimustuloksia. Käytän erityisesti Jinin, Pangin ja Cameronin Integrated Crisis Mapping -teoriaa, jonka kautta näytän, kuinka päähenkilöiden lähinnä negatiiviset tunteet ja toimintatavat ovat yhteydessä toisiinsa ja millaisia muutoksia näissä tapahtuu romaanien aikana. Esittelen ensin, kuinka romaanien päähenkilöt reagoivat totalitaristisiin yhteiskuntiinsa ja kokevat ympäristönsä kriiseinä. Pelko on päähenkilöiden kokemuksessa keskeinen tunne, mikä estää heitä nousemaan kokemaansa sortoa vastaan. Lisäksi esitän, että päähenkilöt ovat osa isompaa hahmojen verkostoa, jonka toimintaa totalitaristiset yhteiskunnat vaikeuttavat estämällä hahmoja ottamasta kontaktia muihin. Yhteiskuntia käsitellessä tutkin myös, miten sorron ja kriisin elementit kohtaavat. Toiseksi pohdin, kuinka sorrosta huolimatta päähenkilöille rakentuu ihmissuhteita tarinoiden aikana, ja kuinka ne parantavat heidän toimintakykyään ja täten mahdollistavat alisteisten olosuhteiden uhmaamisen. Hyödynnän Integrated Crisis Mapping -teorian lisäksi sosiaaliseen tukeen liittyviä tutkimustuloksia ja näytän, minkä tyyppistä tukea päähenkilöt saavat uusilta tuttavuuksiltaan. Tutkimukseni osoittaa, että The Handmaid’s Tale ja Nineteen Eighty-Four ovat ajankohtaisia kirjoja kriisiviestinnän tutkimuksen näkökulmasta, sillä ne esittävät maailman, jollaista länsimaalainen tutkimus ei joudu kohtaamaan. Dystopiakirjallisuudelle tyypillinen pelon ja ahdistuksen ilmapiiri selittyy, kun sitä tutkii kriisinä. Tutkimukseni esittää, että mikäli kirjojen yhteiskunnissa noudatettaisiin kriisiviestinnän periaatteita, päähenkilöt eivät kokisi elämäänsä yhtä kestämättömäksi. Lisäksi tutkimus laajentaa viestintätieteiden tapaa keskustella sosiaalisen tuen tärkeydestä hätätilanteissa.
Subject: Margaret Atwood
George Orwell
Orjattaresi
Vuonna 1984
dystopia
kriisiviestintä
henkilökohtaiset suhteet
totalitarismi
englantilainen filologia
kirjallisuuden tutkimus


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record