Työnteon kannustimet Suomessa : milloin työn vastaanottaminen ei kannata?

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201911043824
Title: Työnteon kannustimet Suomessa : milloin työn vastaanottaminen ei kannata?
Author: Topo, Usva
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Social Sciences
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2019
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201911043824
http://hdl.handle.net/10138/306721
Thesis level: master's thesis
Degree program: Taloustieteen maisteriohjelma
Master's Programme in Economics
Magisterprogrammet i ekonomi
Specialisation: Taloustieteen yleinen opintosuunta
General track
Allmänna studieinriktningen
Abstract: Taloustieteessä on laajaa näyttöä siitä, että osalla työttömistä työllistyminen ei lisää tuloja merkittävästi. Keskeistä työn tarjontapäätöksessä on, että työllistyminen tuottaa henkilölle taloudellista hyötyä. On tärkeää tunnistaa henkilöt, joiden taloudelliset kannustimet työllistymiseen ovat heikoimmat ja ymmärtää taustalla olevat tekijät, jotka heikentävät työllisty-misen kannustimia. Tällöin työttömyydestä työelämään siirtymisen taloudellisia kannustimia voidaan parantaa politiikka-toimilla keskittyen ryhmiin, joilla taloudelliset kannustimet työllistymiseen ovat heikommat. Tässä tutkielmassa tarkastellaan, kuinka vuonna 2016 työttömyyskorvaukset ja muut saadut tulonsiirrot sekä verotus vaikuttavat täyspäiväisesti työllistyvän henkilön taloudellisiin kannustimiin työllistyä. Tämän lisäksi tarkastellaan, kuinka suuri osuus aineistoon kuuluvista henkilöistä on työttömyysloukussa. Kirjallisuuden mukaan henkilö on työttömyys-loukussa, jos työllistymisveroaste on vähintään 80 %, eli 10 euron bruttopalkan lisäyksestä käteen jää nettona enintään 2 euroa. Kysymystä tutkitaan empiirisesti laskemalla otokseen kuuluville henkilöille odotettu bruttopalkka heidän työllis-tyessään täyspäiväisesti. Odotetusta bruttopalkasta lasketaan henkilöiden nettopalkat työllisenä. Tarvittavat laskut netto-tuloista tehdään Sisu-mikrosimulointimallilla. Käytetyn aineiston otos muodostuu Tilastokeskuksen Sisu-mikrosimulointimallin pohja-aineistosta, joka sisältää rekisteritietoja henkilön perheestä, asumisesta ja tuloista, sekä henkilön maksamista veroista ja saamista tulonsiirroista. Tähän aineistoon yhdistetään tiedot työsuhteiden pituuksista, työttömyysjaksoista ja työpaikan toimialoista vuosilta 2014-2015 työntekijä-työnantaja-paneeliaineistosta. Tämän lisäksi aineistoon yhdistetään tuntipalkkatiedot Palkkarakennetilastosta. Tilastokeskuksen toteuttaman aineistojen yhdistelyn jälkeen aineistoon kuuluu noin 159 000 20-65-vuotiasta henkilöä. Aineistossa palkat havaitaan ainoastaan työllistyneille, jolloin kuukausipalkkojen laskentaan käytetty aineisto kuvaa ainoastaan työssäkäyviä henkilöitä, mutta ei työttömiä. Osa pienten lasten vanhemmista jää kotiin hoitamaan lapsia työskentelyn sijaan. Tällöin aineisto on valikoitunut, sillä pienten lasten vanhempien palkoista saadaan havaintoja vain joukosta vanhempia, jotka eivät jää hoitamaan lapsia kotiin. Pienten lasten vanhempien palkkaestimaatit vääristyvät aineiston valikoitumisen vuoksi, sillä heistä havaitut palkat eivät edusta vanhempia, jotka jäävät kotiin hoitamaan lapsia. Tätä aineiston valikoitumista työssäkäyviin kontrolloidaan huomioimalla perheen alaikäisten lasten lukumäärä ja asun-tokunnan koon vaikutus vanhempien töihin osallistumiseen, sillä osa vanhemmista jää kotiin hoitamaan lapsia. Palkka-estimaatit laaditaan kaksivaiheisella valikoitumisen huomioivalla Heckman-mallilla. Tutkielma edistää tutkimuskysymyk-seen liittyvää suomalaista kirjallisuutta keskittymällä valikoitumisen aiheuttamaan ongelmaan. Yksittäisistä tekijöistä koulutus vaikuttaa eniten sekä naisten että miesten työllistymispalkkaan. Alle 3-vuotiaiden lasten lukumäärä laskee merkittävästi naisten osallistumista töihin, kun aineiston valikoitumista kontrolloidaan lapsiluvulla ja kotitalouden henkilöiden lukumäärällä. Työllistymisveroasteeksi saadaan tässä tutkielmassa 67,8 %, mikä on linjassa aiemman suomalaisen tutkimuskirjallisuuden kanssa, jossa 2010-luvulla työllistymisveroaste on ollut 60-70 % tasolla. 2,34 % aineiston henkilöistä on työttömyysloukussa, ja yksinhuoltajista jopa 12,3 % on työttömyysloukussa. Naispuoli-sista yksinhuoltajista 13,9 % on työttömyysloukussa, ja miehillä vastaava osuus on 5,41 %. Työllistymispalkat jäävät naisilla miehiä matalammaksi, minkä takia taloudelliset kannustimet työllistymiseen ovat keskimäärin naisilla heikommat kuin miehillä. Työllistymisveroasteet ovat korkeimmat yksinhuoltajilla, joiden kannustimia täyspäiväseen työskentelyyn heikentää päivähoitomaksujen nousu tulojen kasvaessa samalla kun yleinen asumistuki ja työttömyyskorvaukset laskevat. Päivä-hoitomaksujen tulorajojen korottaminen tai päivähoitomaksujen laskeminen olisivat tehokkaita keinoja laskea yksin-huoltajien työllistymisveroastetta ja vahvistaa yksinhuoltajien taloudellisia kannustimia työllistyä. Erityisesti ansiosidon-nainen työttömyyskorvaus nostaa työllistymisveroastetta, ja sen pituutta onkin lyhennetty viime vuosina. Ansiosidon-naisen työttömyyskorvauksen tasoa laskemalla tai sen pituutta lyhentämällä taloudelliset kannustimet työskentelyyn parantuisivat.
Subject (yso): työllistymisveroaste
työllistymispalkka
työvoiman tarjonta
kannustimet
työttömyysloukku
työttömyys
työn taloustiede


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Topo_Usva_maisterintutkielma_2019.pdf 1.897Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record