On the human impacts and governance of large-scale tree plantations

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-5579-5
Title: On the human impacts and governance of large-scale tree plantations
Author: Malkamäki, Arttu
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry
Doctoral Programme in Sustainable Use of Renewable Natural Resources
University of Helsinki, Helsinki Institute of Sustainability Science
University of Helsinki, Viikki Tropical Resources Institute
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2019-12-11
Belongs to series: Dissertationes Schola Doctoralis Scientiae Circumiectalis, Alimentariae, Biologicae. Universitatis Helsinkiensis - URN:ISSN:2342-5431
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-5579-5
http://hdl.handle.net/10138/306940
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: Because of the pace and magnitude of land cover change, terrestrial ecosystems across the globe are under unprecedented pressure. Industrial production of wood in large-scale tree plantations is one of the drivers of this change. The development of funds of natural capital on private lands for marketable commodities, however, often comes at the expense of other non-marketable benefits that people derive from ecosystems. The disturbances to existing ecosystems and social systems caused by the establishment of plantations can be drastic. Identifying factors that foster and impede actors and institutions to solve problems and address injustices thus becomes crucial for advancing sustainability through changes in policies and practices. This dissertation synthesises findings from four articles. It takes on the task of filling two gaps in the previous scholarly literature: the first concerning the human impacts of large-scale tree plantations (articles I and II); the second concerning the different institutions that shape their governance (articles III and IV). It also brings these contributions together under a framework for empirical analysis, which combines and structures key concepts of environmental social sciences ranging from systems ecology to sociology. Both qualitative and quantitative research methods have been used in the four articles. Article I presents the findings from a systematic review of the impacts of large-scale tree plantations for local communities. The review shows that impacts are frequently grounded in the process of land acquisition for plantations and the subsequent loss of livelihoods. Plantations have often caused more losses of livelihoods than created jobs. Article I also identifies gaps in the evidence base. Article II applies the concept of resilience and qualitative content analysis to analyse the Uruguayan beekeepers’ experiences of and responses to land cover change to plantations. The results show that the community faces this change as multiple interlinked challenges (e.g., lower honey yields and higher costs), to which they generally have a limited capacity to adapt. Both articles III and IV use data from the domain of South African tree plantation policy. Based on an analysis of policy beliefs, the former identifies two competing coalitions: a dominant business-as-usual coalition, of which ideas a minority justice and change coalition challenges. Article III also clarifies the role that beliefs concerning specific policy instruments play in coalition formation. Article IV focuses on policy learning – the acquisition and dissemination of information between actors with diverse knowledge. It tests hypotheses concerning actors’ information exchange behaviour and finds that actors tend to exchange information and build trust with those who think alike. However, its findings support the idea that co-participation in policy forums enables policy learning. Large-scale tree plantations have often caused negative impacts for local communities. The unfolding of impacts, however, also depends on the context (e.g., land use rights). The impacts are in many ways rooted in the governance of plantations, the dynamics of which can be better understood through coalition formation and policy learning.Maaekosysteemit ympäri maailman ovat ahdingossa ja puuntuotanto teollisissa viljelmissä on yksi niihin muutoksia ajavista voimista. Luonnonpääoman tuotteistaminen yksityismailla tapahtuu usein muiden markkinattomien hyötyjen kustannuksella. Viljelmien aiheuttamat häiriöt niin ekosysteemeihin kuin yhteiskunnallisiin järjestelmiin voivat olla mittavia. Kestävyyden edistämiseksi ongelmien ratkomista ja vääryyksien oikomista estävien ja edistävien tekijöiden tunnistaminen on olennaista. Yhteenvetoartikkeli kokoaa yhteen tulokset neljästä eri osatutkimuksesta. Se pyrkii täyttämään kaksi aukkoa aiemmassa tutkimuskirjallisuudessa: ensimmäinen koskee suurten puuviljelmien vaikutuksia paikallisyhteisöille (artikkelit I ja II); toinen eri instituutioita, jotka muovaavat viljelmien poliittista hallintaa (artikkelit III ja IV). Se myös esittelee tutkimuksessa sovellettavan viitekehyksen, joka yhdistää ja jäsentää keskeisiä yhteiskunnallisen ympäristötutkimuksen käsitteitä systeemiekologiasta sosiologiaan. Osatutkimuksissa on hyödynnetty sekä laadullisia että määrällisiä tutkimusmenetelmiä. Artikkeli I esittelee systemaattisen kirjallisuuskatsauksen suurten puuviljelmien paikallisista sosioekonomisista vaikutuksista. Katsaus osoittaa, että vaikutusten juuret liittyvät usein maan hankintaan viljelmien pystyttämiseksi ja tästä seuraavaan paikallisten elinkeinojen menetykseen. Viljelmät ovat usein aiheuttaneet enemmän elinkeinojen menetyksiä kuin luoneet uutta työtä. Artikkeli I myös tunnistaa olennaisia aukkoja näitä vaikutuksia käsittelevässä tutkimuskirjallisuudessa. Artikkeli II soveltaa palautumiskyvyn (nk. resilienssi) käsitettä ja sisällönanalyysiä analysoidessaan uruguaylaisten mehiläishoitajien kokemuksia ja käsityksiä maankäytön muutoksista plantaaseiksi ja niihin sopeutumisesta. Tulokset osoittavat, että yhteisö kokee nämä muutokset useina toisiinsa kytkeytyvinä haasteina (esim. romahtaneet hunajasadot ja nousseet kustannukset), joihin heillä on yleisesti ottaen rajallinen kyky vastata. Artikkelit III ja IV rakentuvat samalle Etelä-Afrikan puuviljelmäpolitiikkaa käsittelevälle aineistolle. Poliittisille uskomuksille pohjaava analyysi artikkelissa III tunnistaa kaksi kilpailevaa eturyhmäkoalitiota: hallitsevan tavalliseen tapaan -koalition ja sen haastavan oikeudenmukaisuus ja muutos -vähemmistökoalition. Artikkeli III myös selkeyttää politiikkainstrumentteja koskevien uskomusten roolia koalitionmuodostuksessa. Artikkeli IV puolestaan keskittyy poliittiseen oppimiseen – tiedon keruuseen ja jakamiseen erityyppistä tietoutta omaavien toimijoiden kesken. Se testaa tiedonvaihtoon liittyviä hypoteeseja ja osoittaa, että toimijoille on tyypillistä vaihtaa tietoa ja luoda luottamusta samoin ajattelevien kesken. Tulokset kuitenkin tukevat ajatusta, että poliittisiin foorumeihin osallistuminen mahdollistaa toimijoiden poliittisen oppimisen. Suuret puuviljelmät ovat usein aiheuttaneet kielteisiä vaikutuksia paikallisyhteisöille. Kontekstilla (esim. maankäyttöoikeudet) on kuitenkin iso merkitys vaikutusten luonteelle. Vaikutukset ovat monella tapaa seurausta poliittisesta hallinnasta, jonka dynamiikkaa voi ymmärtää paremmin koalitionmuodostuksen ja poliittisen oppimisen kautta.
Subject: Forest Economics and Marketing
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
onthehum.pdf 757.2Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record