Secondary prevention of low back pain in occupational health services : long-term effectiveness and cost-effectiveness of early interventions

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-5659-4
Title: Secondary prevention of low back pain in occupational health services : long-term effectiveness and cost-effectiveness of early interventions
Author: Rantonen, Jarmo
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Medicine
Doctoral Program in Population Health
Lappeenranta University of Technology
University of Oulu
Työterveyslaitos.
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2019-12-13
Belongs to series: Dissertationes Scholae Doctoralis Ad Sanitatem Investigandam Universitatis Helsinkiensis - URN:ISSN:2342-317X
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-5659-4
http://hdl.handle.net/10138/307456
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: Background: Four out of five people will experience low back pain (LBP) during their lives. Most LBP episodes pass within one to three months, but about one third reoccur within one year. One in ten people suffer from chronic LBP. Because LBP mainly affects the working-age population, it often leads to serious socio-economic consequences at the personal, employer and societal level. Therefore, it is the most common disabling condition on a global scale. To prevent LBP from developing into a recurrent, chronic and potentially disabling condition, risk-based assessment and targeted interventions should be carried out in the early stage. Hence, the main questions regarding the prevention of LBP and its consequences are: At whom should preventive actions be targeted, how and when? Aims: This thesis evaluates the effectiveness of early-stage interventions offered to employees who reported disabling pain and stiffness in their low back area but were still able to work. Methods: An employee survey, recruitment of participants and secondary preventive interventions were carried out in an occupational health (OH) setting. Employees were selected for the study cohort and later categorized into ‘mild’ and ‘moderate’ LBP subgroups according to their responses in the employee survey, based on pre-defined, low back specific criteria. After this, the study participants were allocated into two randomized controlled trials, either the patient information option or the active rehabilitation option. A random sample represented the natural course of LBP as a no-intervention control for both trials. The effectiveness of the interventions was evaluated on the basis of low-back -specific outcomes and sickness absence in comparison to the those of the controls. In addition, health care resource utilization was evaluated in the patient information group. Results: In both subgroups, a secondary preventive approach showed improvements in some low-back-specific outcomes and quality of life in comparison to controls. In the ‘mild’ subgroup, health care costs decreased at the societal level in both patient information arms and booklet information was cost-effective. Sickness absence also decreased. Although absolute improvements were minor, the effects were substantial with respect to the low baseline levels. Conclusions: Early interventions are recommended for pre-defined, symptom-based employee groups as a preventive management strategy for disabling LBP in OH settings.Taustaa: Neljällä viidestä on alaselkäkipua jossain vaiheessa elämäänsä. Vaikka alaselkäkivusta toivutaankin useimmiten 1 – 3 kuukaudessa, noin kolmasosa kipujaksoista uusiutuu vuoden sisällä. Joka kymmenennellä potilaalla sairaus kroonistuu. Alaselkäkipu onkin todettu eniten toimintakykyä heikentäväksi sairaudeksi maailmassa. Sen aiheuttamat haitat kohdistuvat erityisesti työssä käyvään väestönosaan. Pitkittyessään alaselkäkivulla on merkittäviä sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia yksilölle, työnantajalle ja yhteiskunnalle. Pitkittyvässä alaselkäkivussa on suositeltua suunnata toimenpiteet selkäkivun kroonistumisriskin mukaisesti. Nykytietämyksen mukaan näin voidaan tehokkaammin estää sairauden pitkittymistä ja siihen liittyvää toimintakyvyn alenemaa. Alaselkäkivun ennaltaehkäisyssä keskeistä onkin selvittää kenelle, miten ja milloin ennalta ehkäisevät toimet olisi parasta toteuttaa. Tavoitteet : Tämä väitöstutkimus selvitti varhaisen vaiheen toimenpiteiden tehoa työntekijöillä, jotka raportoivat toimintakykyä heikentäviä alaselkäoireita siinä määrin, että sen arvioitiin olevan riskitekijä alaselkäkivun kroonistumiselle. Päämenetelmät : Alkukysely, tutkimuspotilaiden rekrytointi ja ennaltaehkäisevät interventiot järjestettiin työterveyshuollon toimintaympäristössä. Yrityksen kaikille työntekijöille tehtiin selkäoirekysely, jonka perusteella henkilöt luokiteltiin ennalta määriteltyjen riskitasojen mukaisesti tutkimuskohorttiin, joka sen jälkeen edelleen jaettiin kahteen satunnaistettuun, kontrolloituun interventiotutkimukseen, joko lieväoireisten potilasinformaatio-optioon tai vaikeaoireisten aktiiviseen kuntoutusoptioon. Ennen interventioiden alkua, satunnaisotannalla poimitusta työntekijäryhmästä määriteltiin vertailuryhmät sekä lievä- ja vaikeaoireisten interventioihin. Näihin vertailuryhmiin ei kohdistettu toimenpiteitä ja ne edustivat siten alaselkävaivojen luonnollista kulkua. Yksittäisten interventioiden tehoa arvioitiin tunnetuilla alaselkäspesifeillä mittareilla, sairauspoissaoloilla ja terveyspalvelujen käytöstä laskettujen kustannusten avulla. Tulokset : Riskiryhmien mukaisesti suunnatut, ennaltaehkäisevät interventiot vähensivät alaselkäoireita ja paransivat elämänlaatua molemmissa interventio-optioissa, verrattuna selkäsairauden luonnolliseen kulkuun. Lieväoireisten optiossa, yhteiskunnan tasolla mitatut terveydenhuollon kustannukset vähenivät molemmissa potilasinformaatioryhmissä ja potilasinformaatio pelkän selkäkirjan muodossa oli kustannusvaikuttavaa. Vaikutukset sairauspoissaoloihin olivat marginaalisia. Vaikka interventioiden absoluuttiset tulokset olivatkin pienet, ne olivat merkittäviä suhteessa mataliin lähtöarvoihin. Johtopäätökset : Alaselkäkivun kroonistumista ehkäisevät varhaisen vaiheen interventiot kohdistettiin oireiden perustella etukäteen määritellylle joukolle työntekijöitä, jotka raportoivat alaselkäkivun heikentävän heidän toimintakykyään. Interventiot osoittautuivat tehokkaiksi ja ne soveltuvat työterveyshuollon toimintaympäristöön.
Subject: Lääketiede
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
secondar.pdf 5.431Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record