Where is local democracy? In the shadows of global forest policy in Burkina Faso

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-5726-3
Title: Where is local democracy? In the shadows of global forest policy in Burkina Faso
Author: Karambiri, Mawa
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry, Department of Forest Sciences
Doctoral Programme in Sustainable Use of Renewable Natural Resources
Viikki Tropical Resources Institute (VITRI)
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2019-12-13
Belongs to series: TROPICAL FORESTRY REPORTS - URN:ISSN:0786-8170
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-5726-3
http://hdl.handle.net/10138/307570
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: Democracy as the government of the people by the people and for the people, equally represented is one of the most contested claims worldwide yet cherished by many and associated with a universal human right. The word “democracy” did not appear in the global participatory forest policy i.e., the shifting of global forest paradigm toward more participation in the 1970s. However, one of the core ideas of democracy, namely the right of local people to participate in the decision making over the use and management of their forest resources underpinned the policy proposal. Donors and international development agencies subscribed to these principles and aimed to translate them into local contexts. Likewise, central government in sub-Sahara Africa, specifically in Burkina Faso undertook political decentralization reforms and participatory forest management programmes to implement these principles of inclusion and self-determination at the local level. However, in practice, participatory forest policy and decentralization still await an effective devolution of decision-making authority to local people and the improvement of their livelihoods. In addition, the state and non-state policy translators as above continue to choose processes, plan and implement environmental projects, often in partnerships with other than the democratically elected bodies. In doing so, they risk privatizing common resources, undermine democratization, shrink the public domain and limit citizenship and the spaces available for local people’s engagement in forest management. While literature exists on those issues, it remains unclear how these three dimensions of local democracy i.e., representation, citizenship and public domain operate under environmental interventions in the context of Burkina Faso. Therefore, I ask how participatory forest policy is translated at the local level in sub-Sahara Africa, specifically in Burkina Faso. How do the translation processes influence local democracy? I adopted a policy translation perspective and the theoretical lens of the “choice and recognition” framework to assess the democracy effects of forestry interventions namely on local peoples’ representation, citizenship and the public domain. I investigated these three components of local democracy through four articles included in this dissertation using qualitative research methods. The results showed that in Burkina Faso, global forest policy was translated at the local level through political decentralization reforms and participatory forestry projects. The choices of local institutions made by the project implementers influenced the substantive representation of local people’s interests and the effectiveness of forest restoration outcomes (Article II). The forestry interventions unintentionally produced uneven forms of citizenship, turning citizens into denizens i.e., those whose citizenships was revoked (Article III). Lastly, Articles IV and I depicted the multi-layered and complex dynamics in the public domain, continually contested by both customary and post-colonial state logics. From the findings, it can be inferred that participatory forestry has the potential to strengthen local democracy through political decentralisation. However, the current policy translation processes can undermine democratisation. Thus, I recommend to more systematically pay attention and integrate indicators of local democracy when trying to apply global forest policies in a local context.Demokratia on määritelty kansan hallitukseksi, ihmisiltä ihmisille tasavertaisesti edustettuna. Demokratian täsmällisestä määritelmästä ei ole selvää yksimielisyyttä, mutta maailmanlaajuisesti monet vaalivat demokratiaa ja se liitetään yleismaailmaisiin ihmisoikeuksiin. Kansainvälinen yhteisö hyväksyi 1970-luvulla osallistavan metsäpolitiikan demokratian toteuttamiseksi metsäalalla. Tämän maailmanlaajuisen metsäpolitiikan tavoitteena oli edistää yhtä demokratian ydinajatuksista erityisesti paikallisten ihmisten oikeutta osallistua päätöksentekoon metsävarojensa käytöstä ja hoidosta. Samoin Saharan eteläpuolisen Afrikan, etenkin Burkina Fason, keskushallinto ryhtyi poliittisiin hajauttamisuudistuksiin ja osallistuviin metsänhoito-ohjelmiin näiden osallisuuden ja itsemääräämisoikeuden periaatteiden toteuttamiseksi paikallisella tasolla. Siksi kysyn, miten osallistavaa metsäpolitiikkaa pannaan täytäntöön paikallisella tasolla Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, erityisesti Burkina Fasossa. Kuinka toteutusprosessit vaikuttavat paikalliseen demokratiaan? Väitöskirjaan sisältyy neljä artikkelia. Jokainen artikkeli käsitteli yhtä tai useampaa näistä kolmesta paikallisen demokratian osatekijästä. Käytin laadullisia tutkimusmenetelmiä, mukaan lukien haastattelut Burkina Fason viranomaisten, yksityisen sektorin toimijoiden ja paikallisten ihmisten kanssa. Tulokset osoittivat, että Burkina Fasossa globaali metsäpolitiikka toteutettiin paikallisella tasolla poliittisten hajauttamisuudistusten ja osallistavien metsähankkeiden avulla. Artikkeleista saatiin seuraavat tulokset: 1. Metsähankkeissa hankkeen vetäjät valitsivat paikalliset toimijat, joiden tulisi osallistua projektitoimintaan ja metsänhoitoon. Valitsemansa toimijat eivät edusta koko yhteisön etuja, vaan pelkästään heidän yksityisiä intressejään, joten projektin tulokset eivät vahvistaneet paikallista demokratiaa. Tämän seurauksena suurempi yhteisö ei voinut osallistua metsänhoitoon eikä hyötyä metsän kunnostamistoimista 2. Metsähankkeet voivat luoda konfliktin kyläläisten välillä metsävarojen käytöstä. Näiden konfliktien ratkaisemisen jälkeen tapauksen häviäjät voivat kohdata haittoja kylässä, ja siten he voivat menettää identiteettinsä ja tunnetta yhteisöönsä kuulumisesta. Toisin sanoen, he voivat menettää kansalaisuudentunteen paikallisella alueella ja tulla sitten kielteiseksi (ts. Ne, joiden kansalaisuus on peruutettu). 3. Metsänhoidossa valtiolla on lakeja ja määräyksiä, mutta käytännössä tavanomainen järjestelmä määrittelee kenellä on pääsy metsävaroihin, kuka voi osallistua päätöksentekoon ja kuka voi hyötyä metsistä. Metsähankkeet jättävät nämä monimutkaisuudet usein huomiotta hankkeissaan; mikä johtaa projektin epäonnistumisiin ja kestämättömään metsänhoitoon. Tulosten perusteella teen johtopäätöksen, että osallistava metsäpolitiikka voi vahvistaa paikallista demokratiaa poliittisen hajauttamisen avulla. Siksi suosittelen kehitysjärjestöille ja hallituksille kiinnittämään huomiota, ja integroimaan paikallisen demokratian indikaattorit yrittäessään soveltaa globaalia metsäpolitiikkaa paikallisessa yhteydessä.
Subject: Forest Economics and Marketing
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Whereisl.pdf 1.866Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record