Domestication of Travelling Reforms in Higher Education of Kyrgyzstan

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-5665-5
Title: Domestication of Travelling Reforms in Higher Education of Kyrgyzstan
Author: Eriksson, Sari
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences
Doctoral Programme in School, Education, Society and Culture
Aleksanteri Institute
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2019-12-18
Belongs to series: URN:ISSN:2489-2297
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-5665-5
http://hdl.handle.net/10138/307783
Thesis level: Doctoral dissertation (monograph)
Abstract: This study argues that the recent higher education reforms in Kyrgyzstan are nationally domesticated constructs of globally travelling reforms. The analyses of the post-socialist transformation visualize that this domestication takes place through discourses of quality, modernization and internationalization. Theoretically this study contributes to the wider discussion in comparative education on adopting travelling reforms in the post-socialist space and practically, it provides information to international educational organizations and local policymakers on the challenges and opportunities that affect the localization of global reforms. I have used two recent concepts – ’domestication’ and ’travelling reforms’ – to analyse the post-socialist transformation in the context of Kyrgyzstan’s higher education. The other concept used in this study is the concept of travelling reforms, by which the intended meaning refers to reforms which have ’travelled’ to other countries and been adopted by them and adapted to local conditions (Steiner-Khamsi 2012). In Kyrgyzstan those travelling reforms are such as the Bologna Process, quality assurance and evaluation systems, and reform of independent accreditation. Following what various scholars have already shown, I argue that post-socialist educational transformation is a contingent and complex process that is not possible to interpret through a western neoliberal education framework and by examining the process as a linear development. Thus, the theoretical approach applied in this dissertation is closely related to the studies of post-soviet education transformation and studies of domestication, in which I employ the concept of ‘domestic field battle’ to examine the localization of educational reforms (Alasuutari & Qadir 2014). Empirically this research is based on policy document analyses of the key guiding policy documents of higher education, and interviews with the rectors of the universities and other actors from the field of higher education. The research method applied in this dissertation is the discursive analysis method. Domestication of travelling reforms takes place through three discourses: the discourse on quality, the discourse on modernization, and the discourse on internationalization. Actors in the field utilize these discourses to justify or resist travelling reforms by referring to cultural, social, economical and historical considerations of the country. The findings of this study show that the actors in the field of higher education integrate national features into these travelling reforms. In referring to national and cultural aspects of society, actors make travelling reforms seem more adoptable for the society of Kyrgyzstan. I argue that the post-socialist education transformation is simultaneous process with global and local influences, in which travelling reforms evoke local actors consider their national beliefs, practices and identities. Theoretically these findings have been analyzed by using Bourdieu’s social field theory and notions of discursive space of social reality to understand the discursive construction of domestication of travelling reforms. In Bourdieu’s framework, fields such as higher education have their own doxa, fundamental beliefs that are shared by actors. The doxa is challenged by opposing heterodoxical discourse, which simultaneously unveils the current doxa but also changes the dynamics of the doxa.Tässä tutkimuksessa väitän, että viimeaikaiset Kirgisian korkeakouluuudistukset ovat paikallisesti domestikoituja käsityksiä globaaleista liikkuvista reformeista. Analyysi post-sosialistisesta koulutusmuutoksesta osoittaa, että globaalien koulutusuudistusten domestikaatio tapahtuu kolmen eri diskurssin kautta, jotka ovat laadun, modernisaation sekä kansainvälisyyden diskurssi. Teoreettisesti tämä tutkimus linkittyy laajempaan vertailevan koulutustutkimuksessa käytyyn keskusteluun tiedon tuottamisesta ja merkitysestä post-sosialistisessa muutoksessa. Kun taas käytännön tasolla tämä tutkimus antaa lisätietoa kansainvälisille organisaatioille ja paikallisille poliittisille päättäjille niistä mahdollista haasteista sekä mahdollisuuksia, jotka vaikuttavat globaalien koulutusreformien paikallistumiseen. Tutkimuksessa hyödynnän kahta vertailevassa koulutustutkimuksessa käytettyä käsitettä: ’domestikaatio’ sekä ’liikkuvat reformit’. Domestikaatiolla tarkoitetaan sosialogisessa tutkimuksessa käytettyä ymmärrystä globaalien vaikutteiden paikallistumisesta. Liikkuvilla reformeilla puolestaan viittaan muutosprosesseihin, jotka tavalla tai toisella ovat nähtävissä yhä useimmissa maissa, kuten Bolognan prosessiin, laadunvarmistus- ja arviointimekanismien käyttöönottoo korkeakouluissa ja akkreditointiprosessin yksityistämiseen. Domestikaation ja liikkuvien reformien käsitteiden avulla havainnollistan sitä miten viimeaikaiset muutokset Kirgisian korkeakoulusektorilla ovat kansallisesti konstruoituja käsityksiä globaaleista koulutusmuutoksista. Tutkimuksen lähtökohtana on, että post-sosialistinen koulutusmuutos on monimuotoinen prosessi, jota ei voida tulkita ainoastaan länsimaisen neoli-beraalisen käsitteistön avulla. Domestikaatio tutkimuksessa käytetty ’paikalliskamppailun’ käsitteen avulla koulutusmuutoksen monimuotoisuus sekä globaalien ja paikallisten tavoitteiden ristiriita tulee näkyväksi. Analysoin tutkimustulokset hyödyntämällä Bourdieun viitekehystä ‘diskurssiivisen tilan sosiaalinen todellisuus’, jonka avulla on mahdollista eksplisiittisesti analysoida paikallistumisen dynaamista prosessia. Bourdieun viitekehyksen mukaan kentillä, kuten korkeakoulutuksen kentällä, on oma ’doxa’, yhteisesti jaettu tietoisuus, joka määrittelee kentällä mahdollisia diskursseja. Doxa tulee näkyväksi niissä tilanteissa, joissa se haastetaan ulkopuolelta tulevilla ajatuksilla, heterodoksisella diskurssilla. Empiirisesti tämä tutkimus perustuu Kirgisian korkeakoulutuksen keskeisten ohjauspoliittisten asiakirjojen analyyseihin sekä yliopistoiden rehtoreiden ja muiden korkeakoulupoliittisten toimijoiden haastatteluihin. Tutkimusaineisto on luettu hyödyntäen diskurssianalyyttista tutkimusmenetelmää. Tämän tutkimuksen tulokset osoittavat, että globaalien korkeakoulureformien paikallistuminen tapahtuu kolmen eri diskurssin kautta. Nämä diskurssit ovat: laadun, modernisaation sekä kansainvälistymisen diskurssi. Korkeakoulutuksen toimijat hyödyntävät näitä diskursseja liikkuvien koulutusreformien hyväksymisessä tai vastustamisessa yhdistämällä perustelut kulttuurisiin, sosiaalisiin, taloudellisiin ja historiallisiin seikkoihin. Tutkimustulokset osoittavat, että korkeakoulutuksen toimijat yhdistävät kansallisia piirteitä liikkuviin reformeihin. Viittaamalla yhteiskunnan kansallisiin ja kulttuurisiin piirteisiin, toimijat yhdistävät reformit paikallisiin olosuhteisiin. Täten post-sosialistinen koulutuksen muutos on sekä globaalien että paikallisten vaikutteiden ylläpitämä prosessi.
Subject: Kasvatustiede
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record