FYYSINEN TYÖKUORMA JA KUORMITUS HOTELLISIIVOUKSESSA: Case-tutkimus kerroshoitotyöstä

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019120345395
Title: FYYSINEN TYÖKUORMA JA KUORMITUS HOTELLISIIVOUKSESSA: Case-tutkimus kerroshoitotyöstä
Author: Kinnarinen, Anneli
Contributor: Helsingin yliopisto, Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, Maataloustieteiden laitos
Date: 2019-10
URI: http://hdl.handle.net/10138/307790
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019120345395
Thesis level:
Abstract: Room attendants’ tasks at hotels consist of daily cleaning of the hotel guest rooms, making beds, handling materials, taking care of guest room facilities, and maintenance of the working areas. Surveys conducted (interviews and questionnaires) on hotel guestroom cleaning have shown that room attendants’ tasks involve a high amount of physical work, they work under time pressure and experience discomfort in different parts of the body. There were no objectively measured data available about the amount of the physical workload. The main objective of this case study research was to quantify the level of energetic workload in guest room cleaning. The second objective of the study was to discover the key features impacting on the room attendants’ physical work load. The field study was conducted at five hotels from same hotel chain. Aerobic capacity of the room attendants was assessed with a submaximal cycle ergometer test. Work operations throughout the work shift were video-taped with direct measuring of the heart rate (HR). Also physical conditions (°C, % RH) and number of steps taken were measured during the work operations. Perceived workload was assessed in these actual work situations on the Borg scale RPE (6–20). Load factors of the work system and working environment were discovered through group interviews. Furthermore, additional measurements were carried out in the working areas. Changes in working conditions and technology were identified 17 years afterwards by interviewing cleaning managers at those the hotels that still had an in-house cleaning organization. Room temperature exceeded the recommended limits for physical cleaning work. Functionality of the tools sometimes mismatched with the working environment. Heavy hotel trolleys, heavy textiles, lack of space to do the cleaning work, and furnishings and fittings of the guest rooms caused additional effort during the cleaning work. Work pace (rooms/hour) increased towards the end of the work shift. Approximately 23.4 (SD ±4.3) rooms were cleaned per work shift. Time spent on guest room cleaning cycles covered approximately 76.3% of an entire work shift. During guest room cleaning cycles, estimated oxygen consumption was approximately 35.5% VO2max and energy expenditure approximately over 270 W. In terms of heart rate response, over half of the whole work shift was moderate work and over one third heavy work for the women participating this study (age ≤ 45 years). Rating of perceived exertion (RPE) at the end of the workshift was almost at the same level as it was at the end of the submaximal cycle ergometer test (heavy work). The WHO (World Health Organization) has accepted the classification of work by its demand for energy (W·kg-1). According to this classification, room attendants’ workload is moderate for women aged 20–45 years. As a complement to the results, the foremen were also interviewed. Development in information technology, redesigned work procedures and the furnishings and fittings of the guest rooms have on the one hand lightened room attendants’ workload, but on the other hand the demand for output (rooms/hour) has increased. Notwithstanding its limitations, this study suggests that the results can be used to improve both the job design of hotel guest room cleaning and the space and interior design of hotel rooms, in order to decrease the physical workload and whole body work performed under time pressure. Space and interior planning has a major impact on creating possibilities for accessible cleaning and accessible housing, both at hotels and other companies or public institutions providing accommodation. However, lightening the work-load also increases both the speed of the work and the risk of work overload, especially in team work. Therefore, future research could be directed to re-assess the productivity norms used especially in service organizations so as to avoid unexpected outcomes.Hotellien majoituskerroksessa kerroshoitajien työ koostuu pääasiassa vierashuoneiden päivittäisestä siivouksesta, vuoteiden sijauksesta, materiaalien käsittelystä sekä huoneiden tarvikkeista ja työalueen tilojen kunnosta huolehtimisesta. Kerroshoitajia koskevissa kansainvälisissä haastattelu- ja kyselytutkimuksissa korostuvat suuri fyysinen työmäärä, nopea työtahti ja kehon eri osien kuormittuminen. Kerroshoitotyön työkuorman määrästä ei kuitenkaan ole ollut saatavilla objektiivisesti mitattua tietoa. Tämän case-tutkimuksen päätavoitteena oli määrittää fyysisen ja dynaamisen kerroshoitotyön energeettinen kuormitustaso. Toisena tavoitteena oli selvittää keskeiset kerroshoitotyössä fyysistä kuormitusta aiheuttavat tekijät. Kenttätutkimukseen osallistui viisi saman hotelliketjun hotellia. Tutkimukseen osallistuneiden kerroshoitajien aerobinen suorituskyky määritettiin submaksimaalisella polkupyöräergometritestillä. Työvuoron työsuoritukset videoitiin ja samalla tallennettiin työsuorituksen aikainen sydämen syke (HR), työssä otetut askeleet ja olosuhteet työnteon aikana (°C, % RH). Koettu kuormitus (RPE) arvioitiin Borgin asteikolla RPE (6–20, jossa 6 on alhaisin kuormitus). Työjärjestelmässä ja työympäristössä esiintyviä kuormitustekijöitä selvitettiin kerroshoitajien ryhmähaastatteluilla ja työalueilla tehdyillä olosuhteita kartoittavilla mittauksilla. Työolosuhteissa ja teknologiassa 17 vuoden aikana tapahtuneita muutoksia kartoitettiin jälkeenpäin haastattelemalla siivouspäälliköitä niissä kolmessa tutkimukseen osallistuneista hotelleista, joissa oli edelleen oma siivousorganisaationsa. Työympäristön lämpötila ylitti fyysiselle siivoustyölle asetetut suositukset. Työvälineiden funktio ei aina vastannut tarkoitustaan kyseisissä olosuhteissa. Painavat hotellivaunut, painavat tekstiilit, tilanpuute siivoustyössä ja hotellihuoneiden kalustus ja varustus aiheuttivat työssä fyysistä ponnistelua. Työn tuotos (huonetta/tunti) oli suurempi iltapäivällä. Työvuorossa siivottiin keskimäärin 23,4 (SD ±4,3) huonetta. Huonesiivouksen työsyklien osuus koko työvuorosta oli keskimäärin 76,3 %. Arvioidun hapenkulutuksen avulla määritelty työkuorman taso huonesiivouksen työsykleissä oli keskimäärin 35,5 % VO2max, ja vastaava energiankulutus keskimäärin noin 290 W. Sykkeen avulla arvioituna koko työvuoron kuormituksesta yli puolet oli kuormitustasoltaan keskiraskasta ja yli kolmasosa raskaaksi luokiteltavaa työtä tähän tutkimukseen osallistuneilla naisilla (ikä ≤ 45 vuotta). Koettu kuormitus nousi työvuoron kuluessa keskimäärin lähes samalle tasolle kuin submaksimaalisen polkupyöräergometritestin lopussa (raskas työ). WHO:n (World Health Organization) hyväksymän työn energeettisen kuormittavuuden luokittelun mukaan kerroshoitotyö on työn vaatiman energiankulutuksen (W·kg-1) mukaan arvioiden keskiraskasta työtä 20–45-vuotiaille naisille. Täydennyshaastattelutulosten mukaan informaatioteknologian sovellusten käyttöönotto, työn muotoilu, hotellihuoneiden sisustuksessa ja kalustuksessa tehdyt muutokset sekä alan käsityövälineissä tapahtunut kehitys ovat toisaalta keventäneet kerroshoitotyötä, mutta toisaalta työn tuotoksen tavoite työvuorossa on vastaavasti kasvanut. Tehdyn case-tutkimuksen rajoituksista huolimatta tutkimustulokset ovat sovellettavissa sekä kerroshoitotyön työn muotoilussa että hotellihuoneiden tila- ja sisustussuunnittelussa työssä esiintyvän fyysisen kuormituksen vähentämiseksi tässä aikaan sidotussa kokovartalotyössä. Tila- ja sisustussuunnittelulla on suuri vaikutus esteettömään siivoukseen ja siten myös esteettömään asumiseen hotelleissa ja muissa majoitusalan yrityksissä tai laitoksissa. Työn keventyessä työn suoritusnopeus kasvaa, jolloin ylikuormituksen riski kasvaa nykyisestä varsinkin tiimityössä. Sen vuoksi tulevaa tutkimusta voitaisiin suunnata myös työn tuottavuusvaatimusten uudelleen arviointiin erityisesti palvelualan organisaatioissa odottamattomien seurausten välttämiseksi. Avainsanat
Discipline: Agroteknologia


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Fyys tyokuorma_ ... ntutk_2019_KinnarinenA.pdf 1.130Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record