Työväenhistoriallinen Muisti

 

Recent Submissions

  • Seeslahti, Martti; Ronkainen, Matti (Rakennustyöläisten liiton Pohjois-Karjalan Aluejärjestön kulttuurijaosto, 1986)
    Tämä kirja kertoo hätäaputyöstä. Olemme halunneet pa lauttaa lähimenneisyydestä jotain tärkeää nykypäivän työläi selle. Tässä kirjassa saavat äänensä kuuluviin hätäaputyöläi set; tarinat ja muistikuvat on tallennettu ääninauhoilta väären tämättöminä ja maustamattomina paperille. Mukaan mahtuvat murteelliset puhetavat yhtä hyvin kuin kielelliset virheetkin.
  • Mikkonen, Kalevi (Pentti ja Kalevi Mikkonen, 2002)
    Tämä muistelmakirjanen kertoo isäni, työväenliikkeen veteraanin Antti Mikkosen (16.12. 1890 - 11.10. 1977), elämän vaiheista 1890-luvun lopulta aina kansalais sodan päättymiseen vuoteen 1918 asti. Se perustuu hänen itsensä vuosina 1954 ja 1960 kirjoittamiin muistelmiin, joita ei ole julkaistu aiemmin. Aivan kaikkia papereita näistä muistelmista ei ole säilynyt, mutta joitakin pieniä katkoksia lukuunottamatta ne kuitenkin sisältävät jokseenkin yhtenäisen kertomuksen isäni elämänvaiheista kyseisenä ajanjaksona.
  • Ronkainen, Matti (1983)
    Pielisjoessa toimi lähes sadan vuoden ajan Ristisaaren erottelutyomaa, Se oli aikanaan maamme suurin puutavaran lajitteluseula. Viimeiset puut uivat erottelulaitteiden läpi syksyllä 1970.Ristisaaren erottelun vai heista on koottu tietoja haastattelemalla eri aikoina savotassa tyoskennelleita,tutkimalla asiakirjoja ja keräamalla vanhoja valokuvia Työtä on tehty Kansan Sivistystyön Liiton Kontiolahden Opintojärjestö ry:n toimesta 1980-luvun alkuvuosina. Tehdyn työn tulokset julkaistaan käsillä olevassa kirjassa, jonka on kirjoittanut Matti Ronkainen.Kerätty materiaali on taltioitu Kansan Arkistoon,. Toivomme, että voimme antaa lukijalle yleiskasityksen aikanaan merkittävästä työkulttuurista, eräästä mielenkiintoisesta vaiheesta vihreän kullan matkalla metsistä teollisuuslaitoksiin.
  • Hakanen, Maija (Kustannusyhtiö TA-Tieto Oy, 2020)
    57
    FT Maija Hakanen on koonnut monista eri arkistoista kertomuksen siitä, miten Pakinkylä - nykyinen Helsingin Pakila - oli mukana vuoden 1918 dramaattisissa tapahtumissa. Lokakuun alussa ilmestyvä kirja Pakinkylän Punainen Kaarti tuo paikallishistorian näkökulmasta uutta tietoa työväen vallankumouksesta, sisällissodasta ja sen julmista jälkiselvittelyistä. Pakinkylän työväenyhdistys Salamalla oli keskeinen rooli työväen asian ajamisessa silloisessa Helsingin maalaiskunnassa. Kun taistelu vallasta kärjistyi, työväenyhdistys perusti punakaartin. Sen piiristä muodostettu komppania kuului punaisten parhaisiin ja lähetettiin rintamille eri puolilla maata. Kirjaan sisältyy matrikkeli 284 taisteluissa kaatuneesta tai teloitetusta, vankileireille tai maanpakon joutuneesta ja eräistä muista pakinkyläläisistä punakaartilaisista. Uutta tietoa on löytynyt muun muassa Huopalahden nimismiehen arkistoista, Suomen kommunistisen puolueen Moskovan arkistosta sekä tutkimalla paikallisesta näkökulmasta Kansallisarkiston, Kansan Arkiston, Työväen Arkiston ja Helsingin kaupunginarkiston aineistoja. Kiinnostavaa aineistoa on löytynyt myös kirjeistä.