Julkisten luonnonvarojen osallistava suunnittelu ja yhteishallinta : sidosryhmänäkökulmia Metsähallituksen Etelä-Suomen luonnonvarasuunnitelmasta 2017-2022

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201912034047
Title: Julkisten luonnonvarojen osallistava suunnittelu ja yhteishallinta : sidosryhmänäkökulmia Metsähallituksen Etelä-Suomen luonnonvarasuunnitelmasta 2017-2022
Author: Kettunen, Anni
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Biological and Environmental Sciences
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2019
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201912034047
http://hdl.handle.net/10138/308212
Thesis level: master's thesis
Degree program: Ympäristömuutoksen ja globaalin kestävyyden maisteriohjelma
Master's Programme in Environmental Change and Global Sustainability
Magisterprogrammet i miljöförändringar och global hållbarhet
Specialisation: Globaali kestävyys
Global Sustainability
Global hållbarhet
Abstract: Ympäristöön liittyvät ongelmat ovat usein luonteeltaan monimutkaisia, sisältävät epävarmuutta ja vaikuttavat eri asteilla moniin ihmisryhmiin ja toimijoihin, ja sen vuoksi niiden käsittelyssä ja ratkaisussa vaaditaan läpinäkyvää päätöksentekoa, jossa huomioidaan erilaiset arvot, näkemykset ja tietämys. Osallistavassa päätöksentekoprosessissa syntyneet päätökset heijastavat paremmin yleisön arvoja ja yleisön paikallistuntemusta ympäristöönsä kuin ylhäältä alaspäin suuntautuvassa hallintamallissa. Yhteistoiminnasta on tullut kaikkialla läsnä oleva käsite osallistavan suunnittelun ja ympäristönhallinnan kontekstissa. Sitä käytetään kuvaamaan laajaa joukkoa osallistavia lähestymistapoja ja se on usein työväline viheliäiden ongelmien ratkaisussa. Kuitenkaan osallistaminen ei automaattisesti takaa parempaa menestystä ympäristöön liittyvien ongelmien ratkaisussa ja siksi onkin tähdellistä pohtia, millaista osallistamisen lähestymistapaa käytetään ja millaisiin tilanteisiin se sopii. Tässä pro gradu -työssä tarkastellaan Metsähallituksen osallistavaa luonnonvarasuunnittelua (LVS) yhteistoiminnallisuuden käsitteen kautta. Työ jakautuu kahteen toisiaan tukevaan tutkimusosaan: tapaustutkimukseen Metsähallituksen Etelä-Suomen luonnonvarasuunnitelmasta 2017-2022 sekä yhdenvertaisuustarkasteluun, joka kattaa neljän luonnonvarasuunnitelman yhteistyöryhmien kokoonpanot. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten luottamuksenrakentaminen, sitoutuminen, sosiaalinen pääoma ja sidosryhmien vaikuttamismahdollisuudet toteutuivat Etelä-Suomen LVS-prosessissa. Lisäksi tarkastellaan luonnonvarasuunnittelun yhdenvertaisuusnäkökulmia. Tapaustutkimuksen aineisto koostuu seitsemästä puolistrukturoidusta teemahaastattelusta ja ne analysoidaan hyödyntäen laadullista sisällönanalyysiä. Yhdenvertaisuustarkastelun aineisto koostuu kuudesta LVS-yhteistyöryhmän osallistujaluetteloista ja analyysimenetelmänä käytetään laadullista sisällön erittelyä. Tulosten perusteella osallistumismahdollisuuksien yhdenvertaisuus toteutuu parhaiten yhteistyöryhmän toimintatasolla. Käytetyt työskentelymenetelmät sekä fasilitoijan työpanos edistävät yhdenvertaisuuden toteutumista yhteistyöryhmän sisällä. Arvojen ja intressien yhdenvertaisessa käsittelyssä sidosryhmät havaitsivat joitakin epäkohtia, kuten metsätalouden asioiden painottuminen yli muiden asioiden. Sidosryhmien edustavuus prosessissa toteutuu hyvin. Hallinnollisia toimijoita osallistetaan määrällisesti eniten ja vain joka viides osallistetuista oli nainen. Sitoutuminen ja luottamus ovat hyvällä tasolla. Merkittävin tulos sosiaalisen pääoman kannalta oli oppimisen kautta syntynyt ymmärryksen lisääntyminen sidosryhmien välillä. Sidosryhmien kokemuksia heidän omista vaikuttamismahdollisuuksistaan leimasi osin tyytyväisyys ja realistisuus, mutta osin myös alhainen odotustaso. Vaikuttamisen mahdollisuus päätöksenteossa on merkittävä tekijä sidosryhmien sitoutumisen ja osallistumismotivaation kannalta. Konteksti vaikuttaa LVS-prosessin toteutukseen ja tuloksiin, mutta tästä tarvitaan lisää tutkimusta ja ehdotankin sitä yhdeksi jatkotutkimusaiheeksi. Lisää tutkimusta tarvitaan myös yhteistoiminnallisuuden keskeisestä elementistä, päätöksentekovallan jakamisesta, ja sen vaikutuksista luonnonvarasuunnitteluun ja sen tuloksiin.Environmental problems are usually complex in nature, encompass uncertainties and affect multiple actors and groups of people in multiple ways. Hence, managing these problems requires transparent decision making that takes into consideration diverse values, perceptions and knowledge of those groups. Decisions that are made in a participatory decision-making process are more likely to express public values and local knowledge than decisions made in top-down management processes. Collaboration has become a ubiquitous concept within the context of participatory planning and environmental management. It is used in describing a wide array of participatory approaches and it is often used as a tool in managing wicked problems. However, participatory approaches do not guarantee better success in solving environmental problems. Hence, it is crucial to deliberate what kind of approach is used and what kind of situations it suits. This master’s thesis examines Metsähallitus’ participatory natural resource planning (NRP) process through the concept of collaboration. The study encompasses two mutually supporting parts: a case study about Metsähallitus’ natural resource planning process for Southern Finland 2017-2022 and an equality analysis encompassing altogether four cooperation groups from natural resource planning processes. The aim of the study is to find out how trust building, commitment, social capital and stakeholders’ opportunities to influence decision-making were realized in the NRP process of Southern Finland. In addition, aspects of equality in natural resource planning are examined. Data of the case study consists of seven qualitative semi-structured interviews. Data is analyzed according to the principles of qualitative content analysis. Data of the equality analysis consists of six NRP cooperation groups’ participant lists and the data is analyzed with quantitative content analysis. Based on the results, opportunities to participate actualize most efficiently in the operational level of the cooperation group. The methods used and facilitator’s contribution enhance the realization of equality within the cooperation group. Stakeholders reported a few defects concerning equal processing of values and interests. For example, topics regarding forestry overweighs other topics. The representativeness of stakeholders was considered good. Representatives of public agencies are most frequently participating of all stakeholder groups. Every fifth participant was a woman. What comes to social capital, one of the main results was increased mutual understanding among stakeholders that resulted from learning from each other in the process. Stakeholders’ perceptions of their opportunities to influence decision-making were labeled partly by contentment and realism, but partly by a low level of expectations. Opportunity to influence in decision-making is a remarkable factor for commitment and motivation to participate. The context of NRP-process also affects the planning and its results, but further research on this topic is needed and I propose this as one future research topic. More research is also needed to evaluate on how one of the main principles of collaboration, sharing decision-making power, affects natural resource planning and its results, if adopted.
Subject: yhteistoiminta
yhteistoiminnallinen hallinta
osallistaminen
luonnonvarat
luonnonvarojen hallinta
sidosryhmät
collaboration
collaborative governance
participation
natural resource management
stakeholders


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Kettunen_Anni_Pro_gradu_2019.pdf 845.6Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record