N400-vaste ja sävelkorkeusaksentin vaikutukset ruotsin kielen semanttiseen prosessointiin

Visa fullständig post



Permalänk

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201912114110
Titel: N400-vaste ja sävelkorkeusaksentin vaikutukset ruotsin kielen semanttiseen prosessointiin
Författare: Seppälä, Ina
Medarbetare: Helsingin yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta
University of Helsinki, Faculty of Medicine
Helsingfors universitet, Medicinska fakulteten
Utgivare: Helsingin yliopisto
Datum: 2019
Språk: fin
Permanenta länken (URI): http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201912114110
http://hdl.handle.net/10138/308271
Nivå: pro gradu-avhandlingar
Abstrakt: Tavoitteet. Suurin osa maailman kielistä käyttää sävelkorkeutta sanojen merkityksen määrittelemiseen, eli sävelkorkeus on oleellinen semantiikan tutkimuskohde. Tämä tutkielman tarkoituksena on tarkastella sävelkorkeuden vaikutuksia sanojen semanttiseen prosessointiin ruotsin kielessä sekä verrata näitä ääntämyksen vaikutuksiin. Ruotsin kielen yhteydessä tavua, joka erottelee sanan sen sävelkorkeuden perusteella merkitykseltään muista sanoista, kutsutaan leksikaaliseksi sävelkorkeusaksentiksi. Ruotsin kieli mahdollistaa erityislaatuisen koeasetelman, jossa yhden kielen sävelkorkeusaksentillista murrevariaatiota (yleisruotsi) voidaan verrata sävelkorkeusaksentittomaan (suomenruotsi). Menetelmät. Sekä ruotsin- että suomenruotsalaisten ryhmään osallistui kahdeksan koehenkilöä. Kokeen lauseärsykkeissä kohdesanoina käytettiin minimisanapareja eli sanoja, jotka erosivat merkitykseltään toisistaan joko yhden tavun ääntämyksen tai sävelkorkeusaksentin perusteella. Behavioraalisella tasolla koehenkilöiden tuli nappia painamalla ilmaista, oliko kuultu lause heidän mielestään merkitykseltään järkevä. Neuraalisia vasteita lauseiden kohdesanoihin mitattiin elektroenkefalografialla eli EEG:llä. Tarkastelun kohteena oli erityisesti tapahtumasidonnainen jännitevaste N400, jonka vahvuuden on todettu korreloivan positiivisesti semanttisen prosessoinnin haasteiden suuruuden kanssa. Tulokset. Ääntämys vaikutti merkitsevästi molemmissa koehenkilöryhmissä, niin että ääntämyksensä perusteella lauseyhteyteen sopimattomat minimisanaparin osapuolet tunnistettiin merkitsevästi heikommin ja ne johtivat vahvempaan N400-vasteeseen suhteessa sopiviin sanoihin. Sanojen sävelkorkeuden sopivuudella ei ollut vaikutusta N400-vasteeseen kummassakaan koehenkilöryhmässä, mutta ruotsinruotsalaiset pitivät sekä väärällä että lauseyhteyteen sopimattomalla sävelkorkeudella lausuttuja sanoja hieman useammin lauseyhteyteen sopimattomina kuin suomenruotsalaiset. Johtopäätökset. Näiden tulosten perusteella sävelkorkeusaksentti ei vaikuta sanojen semanttiseen prosessointiin yhtä paljon kuin ääntämys ja konteksti kummassakaan yleisruotsin tai suomenruotsin murteessa. Behavioraalisten tulosten perusteella sävelkorkeusaksentilla kuitenkin oli vaikutus yleisruotsia äidinkielenään puhuvien sanojen prosessointiin mutta ei suomenruotsia. On täten myös mahdollista, että sävelkorkeuden suhteellisen pienet vaikutukset N400-vasteeseen eivät tulleet tutkimuksen pienen otoksen takia esille.Aims. Most languages in the world use pitch in defining the meaning of words. Pitch is therefore a relevant field of study within semantics. The aim of this study is to examine the effects of pitch on the semantic processing of the Swedish language, and to compare these to the effects of pronunciation. In Swedish, the syllable which, based on its pitch, separates the word semantically from other words is called the lexical pitch accent tone. The Swedish language enables a unique study composition where a dialect with pitch accents (Standard Swedish) can be compared to a dialect with no pitch accents (Finland’s Swedish) within one language. Methods. There were eight subjects in both the Standard Swedish and Finland’s Swedish groups of the study. During the exam, the target words used in the stimulus sentences were minimal pairs: pairs of words which semantically differ from each other based only on either the pronunciation or the pitch accent of a single syllable. On the behavioural level, participants were instructed to use a button to express, whether they thought they heard the sentence was semantically sensible or not. The neural responses were measured with electroencephalography or EEG. The target of examination was in particular the event-related potential N400, the strength of which has been discovered to correlate positively with the magnitude of the challenges related to semantic processing. Results. Pronunciation had a significant effect in both participant groups: the words of the minimal pairs which, based on their pronunciation, did not fit the sentence context, were recognized significantly less often and lead to stronger N400 potentials than the words which did fit. The appropriateness of pitch had no effect on the N400 potential in either participant groups, but the speakers of Standard Swedish considered words with either a wrong or an inappropriate pitch accent as fitting the context slightly less often than the speakers of Finland’s Swedish. Conclusion. Based on the results of the study, pitch accent does not have as significant of an effect on semantic processing as pronunciation and context in either Standard Swedish or Finland’s Swedish. Based on the behavioural results, however, pitch accent did influence the processing of words of those whose mother tongue was Standard Swedish but not of those whose was Finland’s Swedish. It is therefore also possible that the relatively small effects of pitch accent on the N400 potential could not be detected because of the small sample size of the study.
Subject: N400
sävelkorkeusaksentti
ruotsin kieli
semanttinen prosessointi


Filer under denna titel

Totalt antal nerladdningar: Laddar...

Filer Storlek Format Granska
Seppälä_Ina_Pro_gradu_2019.pdf 1.094Mb PDF Granska/Öppna

Detta dokument registreras i samling:

Visa fullständig post