Euroopan unionin ja Sveitsin välillä solmitun henkilöiden vapaasta liikkuvuudesta tehdyn sopimuksen vaikutus elinkeinoverolain 52 f §:n 3 momentin soveltamiseen

Visa fullständig post



Permalänk

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201912024018
Titel: Euroopan unionin ja Sveitsin välillä solmitun henkilöiden vapaasta liikkuvuudesta tehdyn sopimuksen vaikutus elinkeinoverolain 52 f §:n 3 momentin soveltamiseen
Författare: Vuorinen, Eveliina
Medarbetare: Helsingfors universitet, Juridiska fakulteten
Utgivare: Helsingin yliopisto
Datum: 2019
Språk: fin
Permanenta länken (URI): http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201912024018
http://hdl.handle.net/10138/308300
Nivå: pro gradu-avhandlingar
Utbildningsprogram: Oikeustieteen maisterin koulutusohjelma
Master's Programme i Law
Magisterprogrammet i rättsvetenskap
Studieinriktning: Oikeustieteen koulutus, Helsinki
Study programme in Law, Helsinki
Utbildning i juridik, Helsinfors
Abstrakt: Tutkielman tavoitteena on oikeusdogmaattisen tutkimusmenetelmän sekä unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisuihin perustuvan oikeustapausanalyysin avulla selvittää Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden ja Sveitsin välillä solmitun henkilöiden vapaasta liikkuvuudesta tehdyn sopimuksen vaikutukset elinkeinoverolain 52 f §:n 3 momentin soveltamiseen. Kansalliset maastapoistumisverosäännökset ovat keino veropohjan turvaamiseksi tilanteissa, joissa valtion alueella kertyneiden arvonnousujen verotusoikeus menetettäisiin ilman tällaista sääntelyä asuinpaikan siirron seurauksena. Maastapoistumisverosäännöksiä sovelletaan tyypillisesti luonnollisten henkilöiden kohdalla tilanteisiin, joissa valtio menettää verotusoikeutensa omaisuuden arvonnousuun, kun yleisesti verovelvollisesta tulee rajoitetusti verovelvollinen tai yleisesti verovelvollisesta tulee verosopimuksen mukaan toisessa sopimusvaltiossa asuva. Suomen kansallisessa lainsäädännössä ei ole yleistä maastapoistumisverosäännöstä, jonka nojalla asuinpaikkansa pois Suomesta siirtäviä luonnollisia henkilöitä verotettaisiin. Suomen verolainsäädäntöön sisältyy kuitenkin kaksi erityistilanteita koskevaa luonnollisiin henkilöihin kohdistuvaa maastapoistumisverosäännöstä, elinkeinoverolain 52 f §:n 3 ja 4 momentit. Elinkeinoverolain 52 f §:n 3 momentti koskee tilanteita, joissa osakevaihtoon osallistuneen yhtiön osakkeenomistaja siirtää asuinpaikkansa Euroopan talousalueen ulkopuolelle. Asuinpaikan siirto Euroopan talousalueen ulkopuolelle on säännöksen mukaan verotusperuste osakevaihdossa syntyneelle luovutusvoitolle, vaikka osakevaihdossa saatuja osakkeita ei ole vielä tosiasiassa luovutettu. Näin ollen Suomen alueella syntynyt realisoitumaton arvonnousu verotetaan välittömästi maastamuuton hetkellä. Jos taas verovelvollinen säilyttää asuinpaikkansa Suomessa osakevaihdon jälkeen vähintään, kunnes viisi vuotta on kulunut sen verovuoden päättymisestä, jonka aikana osakevaihto on tapahtunut, osakevaihdossa syntynyt voitto verotetaan vasta, kun osakevaihdossa saadut osakkeet luovutetaan. Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä kansalliset maastapoistumisverosäännökset, jotka säätävät alueellaan syntyneestä realisoitumattomasta arvonnoususta perittävän veron maksettavaksi heti maastamuuton hetkellä, on katsottu joko sijoittautumisvapautta tai pääomien vapaata liikkuvuutta rajoittavaksi toimenpiteeksi. Unionin tuomioistuimen maastapoistumisverotusta koskeva oikeuskäytäntö koskee kuitenkin ainoastaan unionin sisäisiä tilanteita. SEUT 49 artiklan sijoittautumisvapauden soveltamisala kattaa ainoastaan unionin jäsenvaltioiden kansalaiset. Sen sijaan SEUT 63 artiklan pääomien vapaan liikkuvuuden soveltamisala on ulotettu koskemaan myös pääomien liikkeitä jäsenvaltioiden ja kolmansien valtioiden välillä. Union tuomioistuin ei kuitenkaan ole antanut ennakkoratkaisuja koskien jäsenvaltioiden kolmansiin valtioihin suuntautuvien maastapoistumisverosäännösten yhteensopivuudesta pääoman vapaata liikkuvuutta koskevien artiklojen kanssa. Euroopan unionin ja Sveitsin välillä solmitun henkilöiden vapaasta liikkuvuudesta tehdyn sopimuksen takaaman sijoittautumisoikeuden on unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä katsottu vastaavan SEUT 49 artiklan mukaista sijoittautumisvapautta. Henkilöiden vapaasta liikkuvuudesta tehdyssä sopimuksessa ei ole pääomien vapaata liikkuvuutta koskevia määräyksiä. Näin ollen tilanteessa, jossa Suomessa osakevaihtoon osallistuneen yhtiön osakkeenomistaja siirtää asuinpaikkansa Sveitsiin ja EVL 52 f §:n 3 momentin nojalla hänelle määrätään maksuunpantavaksi vero osakevaihdossa syntyneen realisoitumattoman luovutusvoiton perusteella heti maastamuuton hetkellä, verovelvollinen voi vedota henkilöiden vapaasta liikkuvuudesta tehdyn sopimuksen sijoittautumisoikeutta koskeviin määräyksiin. Edellytyksenä on, että osakkeenomistaja omistaa osakevaihtoon osallistuneen yhtiön osakepääomasta omistusosuuden, joka antaa hänelle selvän vaikutusvallan yhtiössä. Lisäksi edellytyksenä sille, että verovelvollisen katsotaan kuuluvan sopimuksen henkilölliseen soveltamisalaan, on se, että verovelvollinen harjoittaa taloudellista toimintaa vastaanottavassa jäsenvaltiossa eli Sveitsissä. Jos nämä edellytykset täyttyvät, EVL 52 f §:n 3 momentin soveltaminen kyseisen verovelvollisen verotukseen on vastoin henkilöiden vapaasta liikkuvuudesta tehdyn sopimuksen määräyksiä.


Filer under denna titel

Totalt antal nerladdningar: Laddar...

Filer Storlek Format Granska
Eveliina_Vuorinen_Pro_gradu_2019.pdf 852.7Kb PDF Granska/Öppna

Detta dokument registreras i samling:

Visa fullständig post