Oppilaasta historian toimijaksi : Oppilaan toimijuus ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen peruskoulun historian oppikirjojen näkökulmasta

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201912194213
Title: Oppilaasta historian toimijaksi : Oppilaan toimijuus ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen peruskoulun historian oppikirjojen näkökulmasta
Author: Sulku, Johannes
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Arts, Department of Philosophy, History, Culture and Art Studies 2010-2017
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2019
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201912194213
http://hdl.handle.net/10138/308609
Thesis level: master's thesis
Discipline: yleinen historia
General History
allmän historia
Abstract: Pro-gradu –tutkielmassa tarkastellaan laadullisen sisällönanalyysin avulla suomalaisen peruskoulun historianopetuksen välittämää kuvaa toimijuudesta perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden sekä niiden mukaisten historian oppikirjojen pohjalta. Tutkielmassa vertaillaan peruskoulun ensimmäistä, vuonna 1970 julkaistua opetussuunnitelman perusteita ja uusinta 2014 voimaan tullutta sekä niiden mukaisia oppikirjoja. Ensimmäiset perusteet olivat samalla valtakunnallinen opetussuunnitelma, kun taas nykyisin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet ovat valtakunnallinen kehikko, jota perusopetuksen järjestäjä tarkentaa omalla opetussuunnitelmallaan. Suomessa koulujärjestelmä on osa laajaa hyvinvointivaltiota ja koko ikäluokalla on lainmukainen oppivelvollisuus suorittaa yleissivistävä perusopetus, joten myös sen sisältöihin on syytä kiinnittää huomiota. Suomalaisissa koulujärjestelmissä historian oppiaine on ollut altis poliittisille tavoitteille, esimerkiksi kansan eheyttämiseksi, kansaan identifioitumiseksi tai ulkopoliittisten suhteiden ylläpitämiseksi. Suomessa historianopetus on tutkitusti ollut oppikirjapainotteista, joten oppikirjojen välittämillä sisällöillä on keskeinen merkitys koko ikäluokan käsitykselle historiasta. Suomalaiset peruskoululaiset ovat pärjänneet tiedollisesti erittäin hyvin kansainvälisissä tutkimuksissa, mutta kokevat omat valmiutensa yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen keskiarvoa heikommiksi. Tutkielmassa käytetään Bronwyn Daviesin ja Tuula Gordonin määritelmiä toimijuudesta, joka näkyy koulun kontekstissa oppilaan mahdollisuuksina kokea itsensä osallistujiksi, joiden valinnoilla on merkitystä. Koulussa toimijuuden käsitteeseen liittyy keskeinen tulkinta- ja arviointiongelma, sillä toimijuus nähdään usein aktiivisuutena, vaikka hyvien oppimistulosten saavuttaminen voi syntyä myös passiiviselta näyttävällä keskittymisellä ja mielen sisäisen toiminnan avulla. Tarkasteltavan aineiston pohjalta suomalaisessa peruskoulussa näyttää olleen pitkäkestoisia tavoitteita oppilaiden aktivoimiseksi ja yhteiskuntaan liittämiseksi, joiden lisäksi myös kansainvälisyyttä alettiin peruskoulu-uudistuksen myötä korostaa. Perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden historianopetusta koskevissa osioissa on havaittavissa merkittäviä muutoksia. Aikaisemmasta sisältö- ja tietopainotteisesta historianopetuksesta on siirrytty korostamaan historian taitojen ja historiantutkimuksen merkitystä. Historian oppikirjat ovat molemmilla tarkasteltavilla aikakausilla hyvin ylätason poliittisesta näkökulmasta ja passiivimuotoon kirjoitettuja, joissa suuret ulkopoliittiset tapahtumat, kuten sodat korostuvat. Historian toimijoita ovat abstraktit valtiot tai kansakunnat ja toisinaan niiden hallitsijat. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen kuvataan yleisesti ylhäältä alaspäin tapahtuvana. Molemmat oppikirjasarjat ovat huomattavan länsimaakeskeisiä niin sisällön kuin valittujen näkökulmienkin osalta ja lisäksi lähes puolet molempien oppikirjasarjojen sisällöstä käsittelee Suomen alueen historiaa. Julkaisuajankohtiinsa nähden oppikirjasarjoihin valitut sisällöt eivät kieliasuaan lukuun ottamatta poikkea toisistaan järin merkittävästi. Merkittävin muutos näyttäisi olevan historian taitojen painotus sisältöjen omaksumisessa. Uudemmat oppikirjat välittävät opetussuunnitelman perusteiden historiantutkimuksellisuuteen ja oppilaan aktiivista toimijuuteen pyrkiviä tavoitteita pääasiassa historian taitojen opettelun sekä monipuolisten tehtävien avulla. Historiallinen toiminta näyttäytyy oppikirjasarjoissa kaukaisena, mutta muutosta on tapahtunut oppilaan oman toimijuuden aktivoimiseksi.
Subject: peruskoulu
historianopetus
toimijuus
oppikirja
opetussuunnitelma


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Sulku_Johannes_Pro_Gradu_2019.pdf 1.619Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record