Mikrobilääkeresistenssi ja -jäämät nautatilalla - vaikutukset ympäristöön ja terveyteen (NAMI)

Show full item record



Permalink

http://hdl.handle.net/10138/308657
Title: Mikrobilääkeresistenssi ja -jäämät nautatilalla - vaikutukset ympäristöön ja terveyteen (NAMI)
Author: Aarnio, M.; Myllyniemi, A.-L.; Nykäsenoja, S.; Raatikainen, M.; Koivisto, P.; Tuominen, P.; Suomi, J.; Cheung, S.M.; Luostarinen, S.; Ervast, S.; Lehtoranta, S.; Rintamäki, H.; Grönroos, J.
Publisher: Ruokavirasto
Date: 2019-11
Belongs to series: 4/2019
ISBN: 978-952-358-008-4
ISSN: 2490-1180
URI: http://hdl.handle.net/10138/308657
Abstract: Tässä Ruokaviraston (ennen Elintarviketurvallisuusvirasto Evira), Luken ja SYKEn yhteisprojektissa tutkittiin mikrobilääkejäämien ja resistenttien suolistobakteerien kulkeutumista lääkityistä lypsylehmistä navettaympäristön kautta lantavarastoihin. Lisäksi arvioitiin niiden leviämistä lannan peltolevitysten välityksellä luonnon eliöihin sekä elintarviketuotantoketjussa. Projektissa tutkittiin myös anaerobisen mesofiilisen mädätyksen vaikutuksia lannassa oleviin mikrobilääkejäämiin ja resistentteihin suolistobakteereihin sekä toisaalta lannan mikrobilääkejäämien vaikutusta mädädysprosessin toimintaan. Lisäksi arvioitiin erilaisten lannan prosessointitapojen elinkaarisia ympäristövaikutuksia sekä vaikutuksia mikrobilääkejäämiin ja -resistenssiin. Resistentit ja moniresistentit suolistobakteerit kulkeutuivat lypsykarjatilalla lantavarastoihin, mutta ne eivät rikastuneet lantaketjussa. Lypsykarjan lietelannasta mitattiin hyvin pieniä pitoisuuksia mikrobilääkkeitä. Lääkittyjen eläinten sonnasta ja virtsasta taas mitattiin hoidon aikana hyvin korkeita pitoisuuksia mikrobilääkejäämiä, jolloin niistä muodostuvissa (kuivissa) lannoissa voi olla korkeita paikallisia pitoisuuksia mikrobilääkkeitä. Suomessa myös mikrobilääkkeillä lääkittyjen eläinten lannat levitetään pääosin käsittelemättöminä kasvinravinteiksi pelloille, jolloin lannan mukana voi levitä mikrobilääkejäämiä ja resistenttejä suolistobakteereita. Luonnon eliöt voivat altistua lannassa oleville mikrobilääkkeille ja resistenteille suolistobakteereille myös Suomen olosuhteissa. Lääkittyjen eläinten lantojen lannoitekäyttöä käsittelemättömänä tulisi arvioida kriittisesti. Mesofiilinen anaerobinen mädätys voi vähentää mikrobilääkejäämiä lannasta, mutta ei välttämättä hajota niitä. Se vähentää elävien suolistobakteerien määrää lannassa, mutta merkittävää vaikutusta resistenttien E. coli -bakteerien osuuteen ei havaittu. Erilaiset lannankäsittelytavat voivat kuitenkin soveltua – ravinteiden kierrätyksen ja energiantuoton lisäksi – mikrobilääkejäämien ja resistenssin torjumiseen, ja niitä tulisikin tässä tarkoituksessa tutkia tarkemmin Suomessa.I detta samprojekt mellan Livsmedelsverket (före detta Livsmedelssäkerhetsverket Evira), Luke och SYKE undersöktes spridningen av resthalter av antimikrobiella läkemedel och resistenta tarmbakterier från behandlade mjölkkor till gödsellager via ladugårdsmiljön. Därtill uppskattades spridningen till organismer i naturen via gödselspridning på åkrar samt i livsmedelskedjan. I projektet undersöktes även effekten av anaerob mesofil rötning på resthalter av antimikrobiella medel i gödsel och resistenta tarmbakterier samt även effekten av resthalter av antimikrobiella medel på rötningsprocessen. Dessutom analyserades livscykeln för miljöpåverkan av de olika gödselbearbetningsmetoderna samt effekterna på resthalter av antimikrobiella medel och resistens. Resistenta och multiresistenta tarmbakterier spreds på mjölkgården till gödsellagren, men anrikades inte i gödselkedjan. Mycket små halter av antimikrobiella medel uppmättes i mjölkkornas flytgödsel. Men mycket höga resthalter av antimikrobiella medel uppmättes i gödsel och urin medan djuren behandlades, och då kan det finnas höga lokala halter av antimikrobiella medel i deras (torr)gödsel. I Finland sprids gödsel även av antibiotikabehandlade djur till största delen obehandlad som växtnäring på åkrar, och då kan resthalter av antimikrobiella medel och resistenta tarmbakterier spridas med gödseln. Organismer i naturen kan utsättas för antimikrobiella medel i gödsel och resistenta tarmbakterier även i finländska förhållanden. Användningen av obehandlad gödsel från medicinerade djur borde utvärderas kritiskt. Mesofil anaerob rötning kan minska på mängden resthalter av antimikrobiella medel i gödseln, men bryter inte nödvändigtvis ned dem. Den minskar på mängden levande tarmbakterier i gödseln, men ingen betydande effekt på andelen resistenta E.coli-bakterier påvisades. Olika sätt att behandla gödsel kan ändå, utöver återvinning av näringsämnen och energiproduktion, lämpa sig för bekämpning av antimikrobiella resthalter och resistens, och de borde undersökas mera detaljerat i Finland i det syftet.This study was conducted by Finnish Food Authority (formerly Finnish Food Safety Authority Evira), Natural Resources Institute Finland Luke and Finnish Environment Institute SYKE in 2015–2018. The aims of the study were to examine how antimicrobial residues and antimicrobial-resistant E. coli bacteria spread via the manure chain from the dairy cows treated with antimicrobials to the farm environment and manure storages. Furthermore, the dissemination routes to the surrounding environment, ecosystems and back to the food chain in Finnish conditions were profiled. The effect of mesophilic anaerobic digestion process on the level of antimicrobial residues and antimicrobial-resistant E. coli was examined and, conversely, the effect of antimicrobial residues on the process as well. Finally, the life-cycle of different manure handling and processing methods, and their potential effects on nutrient recycling, energy production, antimicrobial residues and resistant bacteria were evaluated. Resistant and multi-resistant E. coli spread to the manure storages, although enrichment in their proportion over the manure chain was not detected. Only minor concentrations of antimicrobial residues were measured from the liquid manure. Instead, very high concentrations of antimicrobial residues were measured from the faeces, urine and milk of dairy cows medicated with antimicrobials, which may lead to high local concentrations in (dry) manures composed of them. In Finland, there is no withdrawal period for manure of medicated animals to be used as a fertilizer. Therefore, manures may contain antimicrobial residues, as well as resistant bacteria, which disseminate to the environment when applied to the fields. Animals and plants may be exposed to antimicrobial residues and resistant bacteria in agricultural and natural ecosystems in Finnish conditions as well. Therefore, fertilizer usage of faeces, urine and milk excreted by animals treated with antimicrobials should be subjected to critical assessment. Treating the manure with mesophilic anaerobic digestion may reduce the concentration of antimicrobial residues but does not necessarily destroy them. Furthermore, the process reduced the number of total E. coli bacteria, although it did not have an effect on the proportion of resistant E. coli. Along with energy production and nutrient recycling, different manure handling and processing methods may, however, be suitable for destroying and reducing antimicrobial residues and resistant bacteria from manure, and substantially reduce the emission of antimicrobial residues and resistant bacteria to the environment, as well as to the food chain. The aspect of tackling the spread of antimicrobial resistance is to be considered when manure processing methods are developed in Finland.
Subject: mikrobilääkeresistenssi
mikrobilääkejäämä
lanta
lannankäsittely
lannan prosessointi
biokaasutus
mädätys
kiertotalous
riskiprofiili
elinkaariset ympäristövaikutukset


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
2019_4 ruokaviraston_tutkimuksia.pdf 3.674Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record