Deliberative representation in parliament

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta fi
dc.contributor Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten sv
dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Political Science en
dc.contributor Poliittisten, yhteiskunnallisten ja alueellisten muutosten tohtoriohjelma fi
dc.contributor Doktorandprogrammet i politisk, samhällelig och regional förändring sv
dc.contributor Doctoral Programme in Political, Societal and Regional Changes en
dc.contributor.author Rinne, Jenni M.
dc.date.accessioned 2019-12-30T07:43:52Z
dc.date.available 2020-01-07
dc.date.available 2019-12-30T07:43:52Z
dc.date.issued 2020-01-17
dc.identifier.uri URN:ISBN:978-951-51-3423-3
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/308783
dc.description.abstract This research sets out clarifying theoretically the relations with two democratically relevant concepts: political representation and deliberation. It does so by developing the idea of ‘deliberative representation’ and studying it empirically in a parliamentary context. Recent scholarship of representation, namely the constructivist turn, sees the concept of representation as dynamic and fluid. As such, this paradigm shift looks past the electoral notion that highlights the premise of interests and preferences. Scholarship on deliberation is similarly revising its focus. This research draws especially from the systemic approach to deliberation. It implies that loosening traditional normative criteria will advance the study of deliberation in politically charged settings such as legislatures. Both strands of theories are gradually assuming context and function sensitive perspectives that are merged in my reading of deliberative representation. The under-theorised link between representation and deliberation has resulted in shortage of empirical accounts of where representatives operate in. The research is motivated by a simple question: what do representatives actually do when they represent? Finding answers to this question helps in understanding what drives deliberation in parliaments. The proposed framework of deliberative representation allows a more nuanced outlook on representative activities and practices. Consequently, this refined perspective allows addressing and re-assessing some prevailing assumptions of political science about the strategic and adversarial incentives and orientations of elected representatives. In this research, the dynamics of deliberative representation are studied in and illustrated through a particular legislature, the Parliament of Finland. For this purpose, 60 Finnish Members of Parliament (and 5 parliamentary committee chairs) were interviewed over the period of 2008–2016. The research illustrates that although institutional and procedural settings of legislature incentivize representative practices, thus inducing deliberation in various ways, the contextual and functional interplay argued by deliberative representation adds to the analysis in novel ways. Three dominant contexts of representation are identified: the affirmative, operative and performative context. Each discussed context specifies how the functions of representation are established and carried out. Also, features relating to the deliberative process are explored. Finally, three deliberative modes are detected in the contexts of representation: what I call expressive-deliberative, strategic-deliberative and expressive-partisan deliberative mode. The novelty of this research lies in its aspiration to use the language of political theory more closely in conducting empirical inquiry. While doing that, it has also contributed to the scholarship on representative practices in parliaments. Finally, the research suggests that the contexts of representation are generally recognizable, and therefore they may find applications outside the parliamentary setting. en
dc.description.abstract Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella parlamenttia edustamisen ja deliberaation eli harkitsevan ja punnitsevan puheen paikkana. Tutkimuksen kysymyksenasettelu on lähtökohdiltaan teoreettinen. Se sijoittuu politiikan teorian, erityisesti deliberatiivisen demokratiateorian ja poliittista edustamista käsittelevien keskusteluiden läpileikkauskohtaan. Johtuen siitä, että edustamisen ja deliberaation välinen suhde on jokseenkin aliteoretisoitu, on myös tästä näkökulmasta tehtyjen, edustajien toiminnalliseen työympäristöön sijoittuvien empiiristen tutkimusten määrä vähäinen. Täten tutkimuksella on myös toinen tavoite: tuoda parlamentti ja siellä tapahtuva edustustoiminta empiirisen tutkimuksen kohteeksi. Tutkimuksen aineiston muodostaa 60 suomalaisen kansanedustajan (ja viiden valiokuntaneuvoksen) puolistrukturoidut tutkimushaastattelut, jotka on kerätty aikavälillä 2008–2016. Tutkimus lähtee liikkeelle hyvin yksinkertaisesta ajatuksesta: mitä edustajat oikeastaan käytännössä tekevät kun he edustavat? Tässä työssä hahmotellaan analyyttinen työkalu, deliberatiivinen edustaminen, jota tarkastellaan tutkimuksessa määriteltyjen kolmen edustamisen kontekstin kautta. Niissä edustamisella ja deliberaatiolla on omat tarkoituksensa ja tavoitteensa. Kansanedustajat tunnistavat nämä muutokset deliberaation käytössä ja hyödyntämisessä, kun kyseessä on esimerkiksi eduskuntaryhmän sisäinen toiminta, valiokunnan kokous tai istuntosalityöskentely. Affirmatiivinen konteksti selittää sitä, kuinka deliberatiivisessa edustamisessa tarvitaan muita oman mielipiteen punnintaan, peilaamiseen ja vahvistamiseen. Operatiivinen konteksti lähtee ajatuksesta, että edustamisessa halutaan saada asioita tehdyksi ja aikaiseksi. Tämä edellyttää kansanedustajilta yhteistyötä, kompromissikyvykkyyttä sekä myös tavoitteellista ja strategista deliberaatiota. Viimeiseksi, performativiisessa kontekstissa deliberatiivinen edustaminen osoittaa että ”asioita on saatu aikaiseksi”. Deliberaation tasapuolisuutta ja kuuntelevuutta korostavat elementit liudentuvat istuntosalityöskentelyssä. Menestyksekäs kansanedustaja kykenee toimimaan kaikissa edellä mainituissa konteksteissa: tietää asioista, mutta osoittaa myös kykyä kuunnella ja kunnioittaa muita sekä heidän mielipiteitään pystyessään samanaikaisesti ajamaan ja kommunikoimaan omia poliittisia tavoitteitaan. Deliberatiivisen edustamisen näkökulmasta todellinen jännite onkin eduskunnan näkyvän ja näkymättömän työn välillä ja tämän ristiriidan esilletuomisessa. fi
dc.format.mimetype application/pdf
dc.language.iso en
dc.publisher Helsingin yliopisto fi
dc.publisher Helsingfors universitet sv
dc.publisher University of Helsinki en
dc.relation.isformatof URN:ISBN:978-951-51-3424-0
dc.relation.isformatof Helsinki: Helsinki University Printing House, 2020, Valtiotieteellisen tiedekunnan julkaisuja. 2343-273X
dc.rights Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. fi
dc.rights This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. en
dc.rights Publikationen är skyddad av upphovsrätten. Den får läsas och skrivas ut för personligt bruk. Användning i kommersiellt syfte är förbjuden. sv
dc.subject Yleinen valtio-oppi
dc.title Deliberative representation in parliament en
dc.type.ontasot Väitöskirja (monografia) fi
dc.type.ontasot Doctoral dissertation (monograph) en
dc.type.ontasot Doktorsavhandling (monografi) sv
dc.ths Mykkänen, Juri
dc.ths Holli, Anne Maria
dc.opn Bächtiger, André
dc.type.dcmitype Text

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
DELIBERA.pdf 1.605Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record