Meidän Korso -hankkeen arviointiraportti

Show simple item record

dc.contributor.author Rask, Mikko
dc.contributor.author Ertiö, Titiana-Petra
dc.contributor.author Ahonen, Veronica Lucia
dc.date.accessioned 2020-01-03T16:16:02Z
dc.date.available 2020-01-03T16:16:02Z
dc.date.issued 2019-12-09
dc.identifier.citation Rask , M , Ertiö , T-P & Ahonen , V L 2019 ' Meidän Korso -hankkeen arviointiraportti ' Kansalaisuuden kuilut ja kuplat -tutkimushanke BIBU , Nro 4/2019 , Helsingin yliopisto , Helsinki .
dc.identifier.other PURE: 129335840
dc.identifier.other PURE UUID: bc3bcf9a-85ec-44fd-977d-16ac181d11b8
dc.identifier.other ORCID: https://orcid.org/0000-0002-1065-0192
dc.identifier.other ORCID: https://orcid.org/0000-0002-3833-4458
dc.identifier.other ORCID: /0000-0002-1065-0192/work/66776537
dc.identifier.other ORCID: /0000-0002-3833-4458/work/66777491
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/308982
dc.description.abstract Tässä raportissa arvioidaan Meidän Korso -hanketta, jolla toteutettiin vuosina 2018–2019osallistuvaa budjetointia Vantaalla. Oikeusministeriön myöntämän avustuksen turvin hankkeentavoitteena oli edistää turvallisuuden ja yhteisöllisyydentunnetta ja vähentää syrjäytymisenkokemusta Korson suuralueella. Lisäksi tavoitteena oli parantaa asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia omalla asuinalueellaan sekä edistää paikallisten asukkaiden, yhteisöjen ja viranomaisten verkostoitumista. Arvioinnin perusteella tavoitteet toteutuivat osittain.Hanke lisäsi osaltaan korsolaisten ”me-henkeä” ja tuki paikallisyhteisöllisyyttä. Hanke onnistuierityisesti aktivoimaan sellaisia väestöryhmiä, jotka eivät tavallisesti osallistu esimerkiksiasukasraateihin tai yleiskaavan verkkokyselyiden kaltaiseen kaupungin toimintaan. Lisäksi hankelisäsi yhteisöllisyyttä ja muutti ihmisten käsityksiä kaupungin toiminnasta. Esimerkiksi osallistuvanbudjetoinnin kautta rahoitettu kirjaston avajaisjuhla pyrki muuttamaan vanhentunutta käsitystäkirjastoista ”pölyisinä lukupaikkoina” kansalaisten yhteisiksi olohuoneiksi. Yhteisöllisyyden jaturvallisuuden edistäminen on toiminut myös osallisuuden motivaattorina asukkaille.Ongelmallisimmaksi osoittautui hankkeen alhainen osallistujamäärä. Meidän Korso -alustallerekisteröityi 148 käyttäjää, joista 16 jätti idean alustalla ja 76 äänesti. Myös hankkeen resurssitherättivät paljon keskustelua.Arvioinnin perusteella esitämme kuusi suositusta, jotka liittyvät osallistuvan budjetoinnintunnettuuden edistämiseen, budjetoinnin temaattiseen toteuttamiseen, osallistumisenmotivaation parantamiseen, resurssien allokointiin ja yhdistysten rooliin. Lisäksi suosittelemme,että jatkossa osallistuvan budjetoinnin toteutumista tukemaan perustetaan ohjausryhmä.Arviointi toteutettiin Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittaman BIBU(Kansalaisuuden kuilut ja kuplat) -tutkimushankkeen puitteissa. Arvioinnissa hyödynnettiinhankkeen puitteissa kehitettyä Yhteisluomisen tutka -arviointimallia fi
dc.description.abstract Tässä raportissa arvioidaan Meidän Korso -hanketta, jolla toteutettiin vuosina 2018–2019 osallistuvaa budjetointia Vantaalla. Oikeusministeriön myöntämän avustuksen turvin hankkeen tavoitteena oli edistää turvallisuuden ja yhteisöllisyyden tunnetta ja vähentää syrjäytymisen kokemusta Korson suuralueella. Lisäksi tavoitteena oli parantaa asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia omalla asuinalueellaan sekä edistää paikallisten asukkaiden, yhteisöjen ja viranomaisten verkostoitumista. Arvioinnin perusteella tavoitteet toteutuivat osittain. Hanke lisäsi osaltaan korsolaisten ”me-henkeä” ja tuki paikallisyhteisöllisyyttä. Hanke onnistui erityisesti aktivoimaan sellaisia väestöryhmiä, jotka eivät tavallisesti osallistu esimerkiksi asukasraateihin tai yleiskaavan verkkokyselyiden kaltaiseen kaupungin toimintaan. Lisäksi hanke lisäsi yhteisöllisyyttä ja muutti ihmisten käsityksiä kaupungin toiminnasta. Esimerkiksi osallistuvan budjetoinnin kautta rahoitettu kirjaston avajaisjuhla pyrki muuttamaan vanhentunutta käsitystä kirjastoista ”pölyisinä lukupaikkoina” kansalaisten yhteisiksi olohuoneiksi. Yhteisöllisyyden ja turvallisuuden edistäminen on toiminut myös osallisuuden motivaattorina asukkaille. Ongelmallisimmaksi osoittautui hankkeen alhainen osallistujamäärä. Meidän Korso -alustalle rekisteröityi 148 käyttäjää, joista 16 jätti idean alustalla ja 76 äänesti. Myös hankkeen resurssit herättivät paljon keskustelua. Arvioinnin perusteella esitämme kuusi suositusta, jotka liittyvät osallistuvan budjetoinnin tunnettuuden edistämiseen, budjetoinnin temaattiseen toteuttamiseen, osallistumisen motivaation parantamiseen, resurssien allokointiin ja yhdistysten rooliin. Lisäksi suosittelemme, että jatkossa osallistuvan budjetoinnin toteutumista tukemaan perustetaan ohjausryhmä. Arvioinnissa hyödynnettiin BIBUssa kehitettyä Yhteisluomisen tutka -arviointimallia. en
dc.format.extent 30
dc.language.iso fin
dc.publisher Helsingin yliopisto
dc.relation.ispartofseries Kansalaisuuden kuilut ja kuplat -tutkimushanke BIBU
dc.rights unspecified
dc.rights.uri info:eu-repo/semantics/openAccess
dc.subject 517 Valtio-oppi, hallintotiede
dc.subject participatory budgeting
dc.subject Evaluation
dc.title Meidän Korso -hankkeen arviointiraportti fi
dc.title.alternative Evaluation report of the Meidän Korso programme en
dc.type Työpaperi
dc.contributor.organization Kuluttajatutkimuskeskus
dc.relation.issn 2669-8080
dc.rights.accesslevel openAccess
dc.type.version publishedVersion

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Vantaa_OsBu_111219.pdf 653.3Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record