”Tää on ihan eri maailma” : luokanopettajuuden rakentuminen segregoituneen alueen koulussa

Näytä kaikki kuvailutiedot



Pysyväisosoite

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202001071024
Julkaisun nimi: ”Tää on ihan eri maailma” : luokanopettajuuden rakentuminen segregoituneen alueen koulussa
Tekijä: Raunio, Katrianna
Muu tekijä: Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta, Opettajankoulutus
Julkaisija: Helsingin yliopisto
Päiväys: 2019
Kieli: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202001071024
http://hdl.handle.net/10138/309389
Opinnäytteen taso: pro gradu -tutkielmat
Oppiaine: Kasvatustiede
Education
Pedagogik
Tiivistelmä: Suomalaista koulutuspolitiikkaa on ohjannut vahva universalistinen ja egalitaristinen ajatus, jonka mukaan jokaisella oppilaalla riippumatta perheen sosiaalisesta asemasta tai asuinpaikasta on oikeus laadukkaaseen peruskoulutukseen. Tässä suhteessa elämme kuitenkin murroksessa mitä tulee koululaitoksemme tasa-arvon horisonttiin. On jo olemassa viitteitä siitä, että koulutuksellinen tasa-arvo on särkymässä; aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet oppimistulosten erojen kasvun helsinkiläisissä kouluissa. Oppimiserojen merkittäväksi syyksi on katsottu oppilaspohjan valikoituminen, mikä tapahtuu lähikouluperiaatteen, perheen muuttopäätösten ja kouluvalintojen seurauksena. Tämä tutkielmassa kysyn: Millaisia reunaehtoja segregoitunut ympäristö luo opettamiselle? Millaista opettajuutta sosioekonomisesti segregoitunut alue tuottaa? Sekä; miten koulutodellisuus ja reformit, kuten uusi perusopetuksen opetussuunnitelma, keskustelevat opettajien ajattelussa? Aineisto koostui viiden luokanopettajan teemahaastattelusta. Opettajat työstentelivät samalla itähelsinkiläisellä koululla. Koulupiiriä kuvaa korkea työttömyys, matala koulutustaso sekä maa-hanmuuttajien keskimääräistä suurempi osuus väestössä. Haastatteluaineisto analysoitiin kriittisellä diskurssianalyysillä etsien niitä rajapintoja, joissa opettajien puhe esiintyi vastapuheena niin sanotulle viralliselle kouludiskurssille. Opettajien äänessä erottui useita tekijöitä, jotka aiheuttivat kognitiivista dissonanssia sen suhteen, miten opettajat haluaisivat tehdä työtään, miten he ymmärtävät opetussuunnitelman tavoit-teellisuuden ja oppimiskäsityksen sekä miten segregoitunut alue luo opettamiselle reunaehdot, joissa nämä ideaalit karkaavat ulottumattomiin. Kognitiivista dissonanssia aiheuttivat esimerkik-si haasteellinen oppilasaines, tuen tarpeeseen kohdentumattomat oppimisen tuet ja resurssit, opettajan työhön kohdistuva laaja sosialisaatiotehtävä sekä opetussuunnitelman tavoitteet suhteessa koulutodellisuuteen. Tässä tutkielmassa loin käsitteen neuvoteltu normatiivisuus kuvaa-maan sitä opettajien autonomian mahdollistamaa tilaa, jossa opettajat luovat sellaiset opetusta ja opettajuutta ohjaavat normit, jotka kohtaavat segregoituneen alueen todellisuuden kanssa. Tutkielman tuloksilla on sovellusarvoa pohdittaessa kaupunkikoulujen kehittämistä.The cornerstone of Finnish educational system is equity stating that all children have the same access to high quality basic education despite of their e.g. socio-economical status, ethnic back-ground or school district. However, according to the previous studies, educational outcomes have diverged in Helsinki (especially between the highest ranking and lowest ranking schools) due to socio-spatial segregation subverting the ideal of egalitarian and universalist schooling. This study focuses on teacherhood in a context of segregated urban area in Helsinki. My re-search questions are following: What kind of preconditions segregated neighbourhood engen-ders to teaching and teacherhood? What kind of teacherhood these preconditions create? And; how the official state school discourse is related to this teacher discourse? The research material of this qualitative case study consists of tematic interviews of five experienced and qualified teachers working at the same elementary school in eastern Helsinki. A high unemployment rate, low level of education, and high percentage of immigrants are determinants of the school district. The transcribed material was analysed by implementing critical discourse analysis to adduce the interfaces where teacher discourse and official state school discourse (e.g. national curriculum, Basic Education Act) were conflicting. Firstly, this study shows that school reality in a segregated urban area is incongruent with the ideals of national curriculum, Basic Education Act, and the official writings of Finnish National Agency for Education. This study describes how e.g. challenging student base, inappropriate resources and enlarged socialisation task confront teachers’ ideals causing cognitive dissonance. Secondly, I present the concept of negotiated normativity to describe the space where teachers create their own norms to meet the demands of their work. Teachers respond to cognitive dissonance by a process of negotiating new aimes and modifying their pedagogy.
Avainsanat: Segregaatio
koulutuksellinen tasa-arvo
opettajan ajattelu
kognitiivinen dissonanssi


Tiedostot

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä

Tähän julkaisuun ei ole liitetty tiedostoja

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot