”Tää on ihan eri maailma” : luokanopettajuuden rakentuminen segregoituneen alueen koulussa

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta, Opettajankoulutus fi
dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences, Teacher Education en
dc.contributor Helsingfors universitet, Pedagogiska fakulteten, Lärarutbildning sv
dc.contributor.author Raunio, Katrianna
dc.date.issued 2019
dc.identifier.uri URN:NBN:fi:hulib-202001071024
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/309389
dc.description.abstract Suomalaista koulutuspolitiikkaa on ohjannut vahva universalistinen ja egalitaristinen ajatus, jonka mukaan jokaisella oppilaalla riippumatta perheen sosiaalisesta asemasta tai asuinpaikasta on oikeus laadukkaaseen peruskoulutukseen. Tässä suhteessa elämme kuitenkin murroksessa mitä tulee koululaitoksemme tasa-arvon horisonttiin. On jo olemassa viitteitä siitä, että koulutuksellinen tasa-arvo on särkymässä; aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet oppimistulosten erojen kasvun helsinkiläisissä kouluissa. Oppimiserojen merkittäväksi syyksi on katsottu oppilaspohjan valikoituminen, mikä tapahtuu lähikouluperiaatteen, perheen muuttopäätösten ja kouluvalintojen seurauksena. Tämä tutkielmassa kysyn: Millaisia reunaehtoja segregoitunut ympäristö luo opettamiselle? Millaista opettajuutta sosioekonomisesti segregoitunut alue tuottaa? Sekä; miten koulutodellisuus ja reformit, kuten uusi perusopetuksen opetussuunnitelma, keskustelevat opettajien ajattelussa? Aineisto koostui viiden luokanopettajan teemahaastattelusta. Opettajat työstentelivät samalla itähelsinkiläisellä koululla. Koulupiiriä kuvaa korkea työttömyys, matala koulutustaso sekä maa-hanmuuttajien keskimääräistä suurempi osuus väestössä. Haastatteluaineisto analysoitiin kriittisellä diskurssianalyysillä etsien niitä rajapintoja, joissa opettajien puhe esiintyi vastapuheena niin sanotulle viralliselle kouludiskurssille. Opettajien äänessä erottui useita tekijöitä, jotka aiheuttivat kognitiivista dissonanssia sen suhteen, miten opettajat haluaisivat tehdä työtään, miten he ymmärtävät opetussuunnitelman tavoit-teellisuuden ja oppimiskäsityksen sekä miten segregoitunut alue luo opettamiselle reunaehdot, joissa nämä ideaalit karkaavat ulottumattomiin. Kognitiivista dissonanssia aiheuttivat esimerkik-si haasteellinen oppilasaines, tuen tarpeeseen kohdentumattomat oppimisen tuet ja resurssit, opettajan työhön kohdistuva laaja sosialisaatiotehtävä sekä opetussuunnitelman tavoitteet suhteessa koulutodellisuuteen. Tässä tutkielmassa loin käsitteen neuvoteltu normatiivisuus kuvaa-maan sitä opettajien autonomian mahdollistamaa tilaa, jossa opettajat luovat sellaiset opetusta ja opettajuutta ohjaavat normit, jotka kohtaavat segregoituneen alueen todellisuuden kanssa. Tutkielman tuloksilla on sovellusarvoa pohdittaessa kaupunkikoulujen kehittämistä. fi
dc.description.abstract The cornerstone of Finnish educational system is equity stating that all children have the same access to high quality basic education despite of their e.g. socio-economical status, ethnic back-ground or school district. However, according to the previous studies, educational outcomes have diverged in Helsinki (especially between the highest ranking and lowest ranking schools) due to socio-spatial segregation subverting the ideal of egalitarian and universalist schooling. This study focuses on teacherhood in a context of segregated urban area in Helsinki. My re-search questions are following: What kind of preconditions segregated neighbourhood engen-ders to teaching and teacherhood? What kind of teacherhood these preconditions create? And; how the official state school discourse is related to this teacher discourse? The research material of this qualitative case study consists of tematic interviews of five experienced and qualified teachers working at the same elementary school in eastern Helsinki. A high unemployment rate, low level of education, and high percentage of immigrants are determinants of the school district. The transcribed material was analysed by implementing critical discourse analysis to adduce the interfaces where teacher discourse and official state school discourse (e.g. national curriculum, Basic Education Act) were conflicting. Firstly, this study shows that school reality in a segregated urban area is incongruent with the ideals of national curriculum, Basic Education Act, and the official writings of Finnish National Agency for Education. This study describes how e.g. challenging student base, inappropriate resources and enlarged socialisation task confront teachers’ ideals causing cognitive dissonance. Secondly, I present the concept of negotiated normativity to describe the space where teachers create their own norms to meet the demands of their work. Teachers respond to cognitive dissonance by a process of negotiating new aimes and modifying their pedagogy. en
dc.language.iso fin
dc.publisher Helsingin yliopisto fi
dc.publisher University of Helsinki en
dc.publisher Helsingfors universitet sv
dc.subject Segregaatio
dc.subject koulutuksellinen tasa-arvo
dc.subject opettajan ajattelu
dc.subject kognitiivinen dissonanssi
dc.title ”Tää on ihan eri maailma” : luokanopettajuuden rakentuminen segregoituneen alueen koulussa fi
dc.title.alternative “This is a completely different world” : a construction of teacherhood in segregated urban areas en
dc.type.ontasot pro gradu -tutkielmat fi
dc.type.ontasot master's thesis en
dc.type.ontasot pro gradu-avhandlingar sv
dc.subject.discipline Kasvatustiede fi
dc.subject.discipline Education en
dc.subject.discipline Pedagogik sv
dct.identifier.urn URN:NBN:fi:hulib-202001071024

Files in this item

Files Size Format View
Raunio_Katrianna_Pro_Gradu_2019.pdf 778.6Kb application/pdf View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record