Arki ja ADHD : Kerronnallinen tapaututkimus elämästä perheissä, joita ADHD koskettaa

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202001071020
Title: Arki ja ADHD : Kerronnallinen tapaututkimus elämästä perheissä, joita ADHD koskettaa
Author: Pettersson, Catarina
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences, Teacher Education
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2019
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202001071020
http://hdl.handle.net/10138/309390
Thesis level: master's thesis
Abstract: Tavoitteet. Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö (ADHD) määritellään lääketieteessä neuropsykiatriseksi häiriöksi, joka luokitellaan sairaudeksi. Sosiologian kentällä puolestaan ADHD-diagnoosin olemassaolo kyseenalaistetaan medikalisaatiokritiikin voimin, ja se nähdään käyttäytymisen patologisoimisena. Perheet, joita ADHD koskettaa lapsen diagnoosin muodossa, elävät näiden selitysmallien varjossa, eivätkä odotukset koulun puolelta tai diagnostisten selitysmallien dominanssi välttämättä kohtaa perheiden kokemusmaailmaa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata, analysoida ja tulkita niitä kertomuksia, joita ADHD-diagnoosin saaneet lapset ja heidän äitinsä kertoivat arjestaan ja kokemuksistaan. Näiden pohjalta paikallistettiin tarinallisia elementtejä (syvämerkityksiä), joita diagnoosiin ja arkeen liitettiin. Tulosten pohjalta selvitettiin, minkälaista arki näissä perheissä oli ja mihin ADHD:n selitysmalleihin perheet tukeutuivat. Tutkimuksella valotetaan sitä arkea, jota perheissä eletään, haasteiden ja voimavarojen ja ristipaineessa. Samalla lisätään opettajien ymmärrystä siitä, miten ADHD-diagnoosin saaneen oppilaan tilannetta tulee tarkastella myös perheen kontekstista käsin, ja tuodaan esiin niitä tekijöitä, joita perheet pitävät tärkeinä yhteistyön näkökulmasta. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin narratiivisena tapaustutkimuksena, johon haastateltiin kolmea äiti-lapsi-paria, joissa lapsilla oli tarkkaavuuden haasteisiin viittaava diagnoosi tai epäily siitä. Lapset olivat iältään 6-, 10- ja 16-vuotiaita. Lapsia ja heidän äitejään haastateltiin kerronnallisesti, minkä lisäksi myös lääkärinlausuntoja ja pedagogisia asiakirjoja käytettiin tiedonlähteinä. Aineisto analysoitiin aktanttianalyysin avulla, jossa paikallistettiin tarinan syvärakenteita ja toimijoita, jotka kuvastivat kertojan kokemuksia. Näin selvitettiin, miten tarkkaavuuden haasteista kerrotaan, ja miten ne heijastuvat arkeen, koulunkäyntiin ja perheeseen. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimus osoitti, että perheet tukeutuivat vahvasti lääketieteen ”suureen kertomukseen” ja diagnoosia pidettiin portinvarijana tuelle. Arkea kuvattiin rankaksi ja huolen sävyttämäksi, mutta samalla rakastavaksi ja ihanaksi. Tulokset osoittavat, kuinka kuormittavaa arki voi olla perheessä, jossa lapsella on ADHD-diagnoosi. Arjessa ilmenevät oireet, konfliktit ja huoli kuormittavat, mikä heijastuu koko perheen hyvinvointiin, ja esiin nousi suuri tarve tulla kuulluksi. Koulun puolelta onkin tärkeää ymmärtää ADHD:n moninaisuutta ja sen vaikutusta elämän eri osa-alueilla.Aim. Attention deficit hyperactivity disorder (ADHD) is defined as a neuropsychiatric disorder in medicine. In the field of sociology on the other hand the diagnosis is questioned through medicalization critique and seen as medicalization of human behaviour. Still, the everyday life of families that are effected by ADHD is not defined by such theoretical models or simplifications. The aim of this study was to describe, analyze and interpret the narratives of everyday life of diagnosed children and the mothers to find out, what explanatory models they cling to in their stories, how they describe meaningful experiences and what deeper meanings are hidden in the stories told. This study describes the everyday life in families with ADHD, and the struggles and strengths they experience, as narrated by themselves. This helps increase the knowledge of teachers of how to support and undrestand their students and their needs better, by not only looking at the indivual, but also understanding the meanig of the context of the whole family for the well-being of the child. Methodology. The study was carried out as a narrative case-study. Three families (child and mother) were interviewed, where the children, ages 6, 10 and 16, had been diagnosed with or were suspected of having ADHD. The interviews were conducted separately for each individual. Also medical certificates and documents from the school were used to complement the interviews and for background information. The material was analyzed by utilizing the actant model, where actants (action and deep meanings) were localized in the stories of the individuals and the families. Results and conclusions. The study found, that the families strongly depended on medical explanations in explaining etiology, struggles and symptoms and in attaining support from the school. Everyday life was described as tough, filled with worry, but still loving and wonderful. The results depict how demanding life can be in a family where the child has been diagnosed with ADHD, and the great need for the family to be heard. Symptoms, conflicts and worry for the child are a weight to the family and a risk for it’s well-being. Therefore knowledge of the multifaceted phenomenon and the understanding of teachers is a major factor in giving students appropriate support.
Subject: ADHD
aktanttimalli
perhe
kertomus
tarina
kokemus
arki
Discipline: Kasvatustiede
Education
Pedagogik


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Pettersson_Catarina_pro_gradu_2019.pdf 1.547Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record