Varhaiskasvatuksen erityisopettajien itsearvioima eettinen sensitiivisyys

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta, Opettajankoulutus fi
dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences, Teacher Education en
dc.contributor Helsingfors universitet, Pedagogiska fakulteten, Lärarutbildning sv
dc.contributor.author Korhonen, Taija
dc.date.issued 2019
dc.identifier.uri URN:NBN:fi:hulib-202001071000
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/309404
dc.description.abstract Tämän tutkimuksen tutkimustehtävänä on kuvata, miten varhaiskasvatuksen erityisopettajat määrittelevät ja arvioivat eettistä sensitiivisyyttään ja millaisia uskomuksia heillä on eettisen sensitiivisyyden muuttumisesta. Tutkimuskysymykset ovat: 1) Miten varhaiskasvatuksen erityisopettajat määrittelevät eettisen sensitiivisyyden? 2) Millaiseksi varhaiskasvatuksen erityisopettajat arvioivat omaa eettistä sensitiivisyyttään? ja 3) Millainen yhteys varhaiskasvatuksen erityisopettajien itsearvioimalla eettisellä sensitiivisyydellä on heidän näkemyksiinsä eettisen sensitiivisyyden muuttumisesta? Tutkimuksen viitekehyksenä oli Restin (Thoma 2006) neljän komponentin mallista Narvaezin (2006) kehittämä eettisen sensitiivisyyden seitsemän ulottuvuuden ja taidon kokonaisuus. Aiemmissa opettajien itsearvioimaa eettistä sensitiivisyyttä mittaavissa tutkimuksissa on havaittu, että kokeneet opettajat ovat noviiseja taitavampia eettisessä sensitiivisyydessä. Tutkimuksen aineisto koostui 167 varhaiskasvatuksen erityisopettajan vastauksesta. Tutkimusaineisto kerättiin e-lomakkeella, joka sisälsi neljä osaa: taustatiedot, Tirrin ja Nokelaisen (2012) kehittämän eettisen sensitiivisyyden itsearvioinnin (Ethical Sensitivity Scale Questionnaire, ESSQ), muokatun Dweckin mittariston sekä vastaajien oman määritelmän eettisestä sensitiivisyydestä. Muokattu Dweckin mittari selvitti varhaiskasvatuksen ajattelutapoja, käsityksiä ja uskomuksien eettisestä sensitiivisyydestä. Oma määritelmä analysoitiin sisällönanalyysillä deduktiivisesti, muut osat tilastollisesti SPSS 25 ohjelmalla. Varhaiskasvatuksen erityisopettajien eettisen sensitiivisyyden määritelmät jakautuvat Narvaezin seitsemään eettisen sensitiivisyyden ulottuvuuteen ja taitoon sekä Restin neljän komponentin mallin kolmeen komponenttiin: eettinen sensitiivisyys, eettinen motivaatio ja moraalis-eettinen ongelmanratkaisu. Eettisen sensitiivisyyden ulottuvuuksista ja taidoista eniten määritelmiä on eettisten ongelmien tunnistamisella ja toisten näkökulman huomioon ottamisella. Oman eettisen sensitiivisyyden erityisopettajat arvioivat korkeaksi. Erityisopettajien uskomukset ja heidän käsityksensä eettisestä sensitiivisyydestä kuvaavat kasvun ajattelutapaa. Varhaiskasvatuksen erityisopettajat näkevät eettisen sensitiivisyyden opittavana ja kehitettävänä taitona. fi
dc.description.abstract The research task of this study is to describe how special early childhood education teachers define and assess their ethical sensitivity and what beliefs they have about changes of ethical sensitivity. Research questions are: 1) How do special early childhood education teachers define ethical sensitivity? 2) How do special early childhood education teachers evaluate their own ethical sensitivity? and 3) What relation does the self-assessed ethical sensitivity of special early childhood education teachers have with their views on changes of ethical sensitivity? The frame of reference for this study was the combination of the seven dimensions and skills of ethical sensitivity developed by Narvaez (2006) from Rest's (Thoma 2006) four-component model. Earlier studies of teachers' self-assessed ethical sensitivity have found that experienced teachers are more adept than novices in ethical sensitivity. The research material consisted of 167 responses from special early childhood education teachers. The research material was collected using an e-form consisting of four sections: background Information, Ethical Sensitivity Scale Questionnaire (ESSQ) developed by Tirri and Nokelainen (2012), adapted Dweck scorecard to explore ethical sensitivities, perceptions, and beliefs about the ethical sensitivity of respondents and their own definition of ethical sensitivity. Own definition was deductively analyzed by content analysis, other parts were statistically analyzed using SPSS 25 software. The definitions of ethical sensitivity for special education teachers are divided into Narvaez's seven dimensions and skills of ethical sensitivity, and the three components of Rest's four-component model: ethical sensitivity, ethical motivation, and moral-ethical problem solving. The most common definitions of the dimensions and skills of ethical sensitivity are the identification of ethical issues and the consideration of the perspective of others. Special ethics are highly rated by special early childhood education teachers. Special early childhood education teachers' beliefs and their perceptions of ethical sensitivity illustrate a growth mindset. Special early childhood education teachers see ethical sensitivity as a skill to learn and develop. en
dc.language.iso fi
dc.publisher Helsingin yliopisto fi
dc.publisher University of Helsinki en
dc.publisher Helsingfors universitet sv
dc.subject eettinen sensitiivisyys
dc.subject varhaiskasvatuksen erityisopettaja
dc.title Varhaiskasvatuksen erityisopettajien itsearvioima eettinen sensitiivisyys fi
dc.title.alternative Special early childhood education teachers self-assessed ethical sensitivity en
dc.type.ontasot pro gradu -tutkielmat fi
dc.type.ontasot master's thesis en
dc.type.ontasot pro gradu-avhandlingar sv
dc.subject.discipline Kasvatustiede fi
dc.subject.discipline Education en
dc.subject.discipline Pedagogik sv
dct.identifier.urn URN:NBN:fi:hulib-202001071000

Files in this item

Files Size Format View
Korhonen_Taija_Pro_gradu_2019.pdf 796.2Kb application/pdf View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record