Kuntotarkastajan vahingonkorvausvastuu suhteessa kolmanteen : Tarkastelussa kuntotarkastuksen laatuvirhe

Näytä kaikki kuvailutiedot



Pysyväisosoite

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202001131048
Julkaisun nimi: Kuntotarkastajan vahingonkorvausvastuu suhteessa kolmanteen : Tarkastelussa kuntotarkastuksen laatuvirhe
Tekijä: Neuvonen, Juha-Matti
Muu tekijä: Helsingin yliopisto, Oikeustieteellinen tiedekunta
Julkaisija: Helsingin yliopisto
Päiväys: 2019
Kieli: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202001131048
http://hdl.handle.net/10138/309952
Opinnäytteen taso: pro gradu -tutkielmat
Oppiaine: Velvoiteoikeus
Obligation law
Obligationsrätt
Tiivistelmä: Tutkielmassa tarkastellaan kuntotarkastajan vahingonkorvausvastuuta suhteessa sellaiseen tahoon, joka ei ole kuntotarkastussopimuksen sopijapuoli. Kuntotarkastajan vastuusta ei ole lain tasoista sääntelyä. Tämän johdosta kuntotarkastajan vastuuta on arvioitava lähtökohtaisesti sopimusoikeuden yleisten oppien nojalla. Tutkielma nojautuu oikeuskirjallisuudessa esitettyihin teorioihin ja näkökulmiin sekä korkeimman oikeuden ratkaisukäytäntöön, joka käsittelee sopijapuolen vastuuta sivulliseen nähden. Kuntotarkastuksen oikeudellista luonnetta arvioitaessa havaitaan, että kuntotarkastuksen ei voida katsoa saaneen tarkkarajaista määritelmää. Kuntotarkastussopimusta voidaan joka tapauksessa pitää toimeksiantosopimuksena ja kuntotarkastusta asiantuntijapalveluna. Toimeksisaaja voi joutua vahingonkorvausvastuuseen sivullista kohtaan joko sopimuksenulkoisen tai sopimusoikeudellisen vastuunormiston perusteella. Sopimuksenulkoinen vahingonkorvausvastuu perustuu vähäisin poikkeuksin vahingonkorvauslakiin, kun taas sopimusperusteinen vahingonkorvausvastuu perustuu sopimuksen rikkomiseen. Tutkielmassa havaitaan, että sopimusperusteinen vahingonkorvausvastuu voi perustua joko sivullisen sivullisintressenttiasemaan tai sivullisen asemaan sopimusketjussa. Korvausvastuun edellytykset eroavat sen mukaan, kummalla perusteella sopimusvastuuta arvioidaan. Sopimuksenulkoinen vahingonkorvausvastuu ei lähtökohtaisesti tule sovellettavaksi, mikäli vahinko on aiheutunut sopimusrikkomuksesta. Tutkielmassa esitetään, että kuntotarkastajan vastuuta suhteessa sivulliseen tulisi arvioida sopimusketjuasetelman mukaisesti. Korkein oikeus on ratkaisukäytännössä torjunut vastuun suhteessa sivulliseen sopimusketjutilanteissa, jonka takia kuntotarkastajan tulisi vastata kuntotarkastuksen laatuvirheen johdosta aiheutuneista vahingoista lähtökohtaisesti ainoastaan suhteessa toimeksiantajaan. Tutkielmassa käsitellään myös vastuunrajoitusehtojen pätevyyden edellytyksiä kuntotarkastustoiminnassa, sekä arvioidaan kuluttajansuojalain soveltuvuutta kuntotarkastuksiin.


Tiedostot

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä

Tähän julkaisuun ei ole liitetty tiedostoja

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot