In Search of Scientific and Artistic Landscape : Düsseldorf Landscape Painting and Reflections of the Natural Sciences as Seen in the Artworks of Finnish, Norwegian and German Artists

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-7371-11-4
Title: In Search of Scientific and Artistic Landscape : Düsseldorf Landscape Painting and Reflections of the Natural Sciences as Seen in the Artworks of Finnish, Norwegian and German Artists
Author: Pennonen, Anne-Maria
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Arts, Department of Cultures
Doctoral Programme in History and Cultural Heritage
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2020-02-21
Belongs to series: URN:ISSN:2342-1231
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-7371-11-4
http://hdl.handle.net/10138/310026
Thesis level: Doctoral dissertation (monograph)
Abstract: This study examines the relationship between landscape painting in Düsseldorf and the natural sciences in the nineteenth century. The natural sciences here comprise meteorology, geology, geography and botany. The point of view provided by these fields offers an approach to the subject that has not been considered in Finnish art-historical discourse to date. The main focus is on the artworks of Finnish artists Werner Holmberg and Fanny Churberg, as well as those by Victoria Åberg, Magnus and Ferdinand von Wright, with essential comparison material provided by studying works by German artists Johann Wilhelm Schirmer and Carl Friedrich Lessing, and by Norwegian artists Hans Gude and August Cappelen. The primary material consists of sketches, studies and finished works of art. I reflect on the developments of the natural sciences in Germany, Norway and Finland in the 19th century, and how these affected the works of art, using the history of ideas and discourse analysis. The main temporal scope of this study falls between the years 1853 and 1880. The time period should not be understood too strictly, because it is not possible to talk about the relationship between landscape painting and natural sciences within these decades alone. During the first decades of the 19th century, artists in Dresden were interested in natural sciences, as well as drawing and painting studies from nature. The same trend continued in Düsseldorf, starting in the 1820s, where it was considered essential to observe the landscape in a ‘proper fashion’, and expressions such as ‘the new naturalism’ and ‘the truth of nature’ were widely used. Thanks to the activities of Johann Wilhelm Schirmer and Carl Friedrich Lessing in the field of open-air painting, the notion of naturalism gained the dimension it has been granted in this investigation. It was their example that encouraged younger artists to go out into nature in pursuit of depicting different landscape phenomena. When researching open-air painting, the travels these artists made also gained more importance. The idea of discovery in connection with travelling led me to follow in the footsteps of Alexander von Humboldt. His work as a naturalist and his expedition to South and Central America helped me to connect landscape painting with the development of different fields of natural sciences. Humboldt was a representative of Romantic science, and in his work he regarded landscape painting as an essential way of studying nature. He also co-operated with several artists. The artistic process of composing a landscape recalls the work of a naturalist, as described by Humboldt. Likewise, Humboldt reverted to landscape aesthetics in his writings. In the case of Finnish landscapes, many artists were guided by the work and writings of Zacharias Topelius. Being one of the leading cultural figures in Finland at the time, Topelius worked as an author, journalist, Secretary of the Finnish Art Society and as a teacher lecturing on geography at the University of Helsinki.Väitöskirjan tutkimuksen aiheena on Düsseldorfin maisemamaalauksen ja luonnontieteiden välinen suhde 1800-luvulla. Tässä yhteydessä luonnontieteet tarkoittavat meteorologiaa, geologiaa, maantiedettä sekä kasvitiedettä. Niiden kautta tarjoutuu aivan uusi näkökulma aiheeseen, jota ei ole aiemmin sovellettu suomalaisessa taidehistorian tutkimuksessa. Tutkimuksen päähuomio kohdistuu suomalaisten Werner Holmbergin ja Fanny Churbergin teoksiin, mutta niiden ohella myös Victoria Åbergin sekä Magnus ja Ferdinand von Wrightin teoksiin. Saksalaistaiteilijoiden Johann Wilhelm Schirmerin sekä Carl Friedrich Lessingin sekä norjalaistaiteilijoiden Hans Gude ja August Cappelen teokset toimivat tärkeänä vertailumateriaalina. Tutkimuksen ensisijainen materiaali koostuu luonnoksista, harjoitelmista sekä lopullisista öljyvärimaalauksista, jotka rinnastetaan luonnontieteiden kehitykseen 1800-luvun Saksassa, Norjassa ja Suomessa ja siihen kuinka luonnontieteet ovat vaikuttaneet taideteosten syntyyn. Tutkimusnäkökulma on aatehistoriallinen ja välineenä käytetään myös diskurssianalyysiä. Tutkimus ajoittuu pääasiallisesti vuosien 1853 ja 1880 välille, mutta aikarajaus ei ole ehdoton. Taiteilijat kiinnostuivat luonnontieteistä jo 1800-luvun alussa Dresdenissä ja sama suuntaus jatkui Düsseldorfissa 1820-luvulla. Saksalaistaiteilijoiden Johann Wilhelm Schirmerin ja Carl Friedrich Lessingin toiminnan kautta naturalismin käsite on saanut tässä tutkimuksessa erityisen merkityksen. Heidän esimerkkinsä innosti nuoria taiteilijoita vaeltamaan luonnossa ja kuvaamaan maiseman eri ilmiöitä. Oli olennaista tarkastella luontoa ’oikealla tavalla’. Samalla puhuttiin ’uudesta naturalismista’ ja ’luonnon totuudesta’. Ateljeen lisäksi oli tärkeää työskennellä ulkona luonnossa, minkä johdosta luonnosten ja harjoitelmien merkitys korostuu tässä tutkimuksessa. Taiteilijoiden tekemät matkat ovat myös tärkeitä. Niiden kautta tutkimus liittyy tutkimusmatkoihin ja Alexander von Humboldtiin. Hänen luonnontieteellinen työskentelynsä sekä tutkimusmatkansa Etelä- ja Väli-Amerikkaan auttoivat löytämään yhteyden maisemamaalauksen ja luonnontieteiden eri alojen välille. Humboldtia pidetään Romantiikan tieteen edustajana ja hänelle maisemamaalaus tarjosi mahdollisuuden tutkia luontoa. Humboldt työskenteli useiden taiteilijoiden kanssa ja hänen mukaansa taiteilijan ja luonnontieteilijän työskentelytavat muistuttavat toisiaan. Humboldt kirjoitti myös maiseman esteettisistä arvoista. Suomalaisten taiteilijoiden toimintaan kiinnostuksen kohteisiin vaikutti osaltaan myös Zacharias Topeliuksen kirjoitukset ja toiminta. Topeliuksen laaja-alainen toiminta kirjailijana, sanomalehtimiehenä, Suomen Taideyhdistyksen sihteerinä ja yliopiston maantieteen opettajana teki hänestä yhden Suomen kulttuurielämän johtohahmoista.
Subject: Taidehistoria
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
insearch.pdf 5.134Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record