Masennuksen muodostamat oireverkostot lieventyneessä ja säilyneessä masennuksessa ikääntyneellä väestöllä

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202001221123
Title: Masennuksen muodostamat oireverkostot lieventyneessä ja säilyneessä masennuksessa ikääntyneellä väestöllä
Author: Dunkel, Elias
Other contributor: Helsingin yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta
University of Helsinki, Faculty of Medicine
Helsingfors universitet, Medicinska fakulteten
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2019
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202001221123
http://hdl.handle.net/10138/310117
Thesis level: master's thesis
Abstract: Tavoitteet. Masennus koskee ikääntynyttä väestöä siinä missä työikäisiäkin. Ikääntyneiden masennuksen on todettu olevan kuitenkin ilmenemiseltään erilaista kuin työikäisten masennus, eikä ikääntyneiden masennuksen tunnistaminen ei ole välttämättä yhtä suoraviivaista kuin työikäisillä. Tutkimustieto ikääntyneiden masennuksesta on vähäistä työikäisiin verrattuna, joten ikääntyneiden masennuksen rakenteiden selvittäminen on ensisijaisen tärkeää. Verkostoteoria tarjoaa uuden tavan jäsentää mielenterveyden ongelmien rakenteita. Mielenterveyden häiriöiden ei nähdäkään johtuvan latentista sairaudenaiheuttajasta, vaan oireiden nähdään olevan kausaalisessa yhteydessä toisiinsa. Verkostoteoria tarjoaa siis vaihtoehtoisen tavan tunnistaa eri häiriöissä ja populaatioissa ilmeneviä keskeisiä oireita, mikä voi auttaa kohdennettujen hoitojen suunnittelussa. Tähän mennessä masennuksen muodostamia oireverkostoja on tutkittu vain pienillä kliinisillä otoksilla työikäisistä. Tässä tutkimuksessa pyritään selvittämään, onko ikääntyneiden masennuksessa havaittavissa rakenteellisia eroja sen perusteella, lievittyykö vai säilyykö masennus kolmen vuoden seurannassa. Menetelmät. Tutkimuksen otos oli osa laajasta eurooppalaisesta Survey of Health, Ageing and Retirement in Europe (SHARE) –tutkimuksesta. Otoksena oli 14 084 yli 50-vuotiasta eurooppalaista henkilöä, joilla ylittyi SHARE:ssa käytetyn masennuskyselyn EURO-D:n kriittinen raja-arvo ensimmäisellä vastauskerralla. Otos jaettiin kahteen ryhmään sen perustella, oliko heidän masennus säilynyt (n = 7770) vai lievittynyt (n = 6314) kolmen vuoden seurannan aikana. Tämän ryhmäjaon perusteella tehtiin vertaileva verkostoanalyysi ensimmäisestä mittauksesta muodostetuilla masennuksen oireverkostoilla. Tulokset ja johtopäätökset. Ihmisillä, joiden masennus oli säilynyt kolmen vuoden seurannan yli, havaittiin olevan sekä vahvempi että rakenteeltaan erilainen masennuksen oireverkosto jo ensimmäisessä mittauksessa verrattuna niihin, joilla masennus lievittyi kolmen vuoden seurannan aikana. Tämä havainto oli linjassa mielenterveyden verkostoteorian kanssa ja vastasi aiempaa tutkimustietoa. Aiemman tutkimustiedon vastaisesti havaittiin, että masennuksen vakavuuden kontrollointi poisti erot ryhmien välisten oireverkostojen vahvuudessa. Tämä havainto antaa viitteitä siitä, että toisin kuin työikäisellä, kliinisesti masentuneella populaatiolla, ikääntyneiden väestössä ei ole havaittavissa masennuksen vakavuudesta riippumattomia oireverkostojen rakenteita, jotka ennustaisivat masennuksen säilymistä kolmen vuoden seurannassa.Objective. Depression can affect the elderly just as it can affect people of working age. However, depression has been shown to manifest differently in the elderly compared to people of other ages, and diagnosing depression in elderly patients isn’t always as straightforward, as it might be for other populations. In addition, research on depression of the elderly lags behind that of others, which makes the structures and quality of depression in the elderly an important subject of study. Network theory provides a novel way of conceptualizing mental health problems. Mental disorders are no longer seen to be caused by a latent factor, such as a disease, but rather, mental disorders are conceptualized as causal relations of the symptoms of the disorder. Thus, network theory provides a basis for identifying relevant causal symptoms of different disorders in different populations as potential targets for interventions. So far, the structures of symptom networks of depression have been studied with clinical populations of working aged adults. This study aims to uncover, if there are initial structural differences in the depression networks of elderly patients whose depressive symptoms have persisted or remitted over a three-year follow-up. Methods. The sample of this study was part of the Survey of Health and Ageing and Retirement in Europe (SHARE) research project. The sample consisted of 14,084 over 50-year-old Europeans, whose score on the EURO-D depression scale was over the limit of observable depression on their first time filling the questionnaire. The sample was then split into two groups based on if their depression had either persisted (n = 7770) or remitted (n = 6314) over a three-year follow-up. Comparative network analysis was then performed on the networks of depressive symptoms from the first time the subjects filled the questionnaire. Results and conclusions. The symptom networks of people with persisting depression had stronger and structurally different connections between symptoms than those of people whose depression had remitted. This finding was in line with the network theory of mental disorders, as well as prior research findings. Contrary to prior findings, controlling for the severity of depression nullified the differences of strength between the symptom networks of the two groups. This finding may indicate, that contrary to clinically depressed populations of working ages, the depression networks of the elderly do not exhibit structures that would, despite of the severity of depression, predict the persistence of depression over a three-year follow-up.
Subject: masennus
mielenterveys
ikääntyneet
verkostoteoria
verkostoanalyysi


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Dunkel_Elias_Pro_gradu_2019.pdf 4.855Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record