Decarbonising energy regimes : methodological explorations and empirical insights for policy

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-3426-4
Title: Decarbonising energy regimes : methodological explorations and empirical insights for policy
Author: Isoaho, Karoliina
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Social Sciences
Doctoral Programme in Social Sciences
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2020-02-21
Belongs to series: URN:ISSN:2343-2748
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-3426-4
http://hdl.handle.net/10138/310459
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: Decarbonisation is an urgent, global challenge now widely recognised by policymakers, researchers, businesses and citizens alike. While decarbonisation presents a systemic challenge to our societies, it is increasingly framed as a political challenge. Shifting towards a fossil free future is a value-laden process, prone to political contestation. It is thus critical to examine politics and policy processes that influence and condition energy system change. This dissertation advances research on decarbonisation policy and politics by exploring methodological questions that help improve synergies between policy studies and energy transition studies. It sets out to answer the following research question: What novel contributions can textual methodologies bring to the study of decarbonisation policy and politics, both in terms of methods and empirical insights? The dissertation takes an interest in discursive approaches and unsupervised machine learning methods, in particular that of topic modelling, while having decarbonisation as the empirical context. The methodological exploration is carried out on two levels. First, the potential and limitations of each group of method are studied on the meta-level. Second, each method is applied to an empirical case. A topic modelling analysis is conducted on the development of the European Energy Union project, while the decline of coal-fired power generation in the United Kingdom is examined through a discourse analysis. The findings indicate that discursive methodologies can enhance our understanding of the role of political ideology and state orientation, publics, institutional and policy change in decarbonisation processes. In addition, discursive approaches are found to complement the classical energy transition frameworks. The examination of topic modelling shows that while the method can be used to examine policy-relevant corpora with an unprecedented scale and scope, seeking to gain straightforward qualitative or policy relevant value from the topic modelling output risks being misleading. As a novel methodological contribution, this dissertation suggests that topic modelling brings added value to textual analysis when used in mixed-method designs. To exemplify this, the study proposes embedded and sequential designs for incorporating topic modelling into the analytical processes of different qualitative textual methods. Taken together, the findings encourage scholars to further experiment with the use of computer mediated textual analysis approaches in practice. This study also highlights several higher level implications for research and policy. It calls for in-depth methodological dialogue among computational scientists, statistical experts and social scientists. This is because developing computational social science approaches requires that the models are designed to match the real-world societal phenomena they are applied to. Furthermore, the results provide important lessons learnt for transition scholars and policy-makers. The UK case shows that coal declined rapidly and with relatively little resistance by incumbent actors. The results also reveal how the Energy Union’s policy priorities have been increasingly geared towards decarbonisation objectives by furthering policy convergence between climate-security and energy efficiency-affordability paradigms.Energiajärjestelmien muutos kohti vähähiilisyyttä on yksi tämän hetken kriittisimmistä yhteiskunnallisista kysymyksistä. Viimeisimmissä tutkimuksissa on korostettu politiikan ja poliittisen ohjauksen merkitystä energiamurrosten toteutumisessa. Politiikantutkimus onkin muodostunut tärkeäksi osaksi energiamurrostutkimusta. Tässä väitöstutkimuksessa keskeinen huomio on energiapolitiikan tutkimuksen metodologisissa kysymyksissä. Erityisesti perehdytään ohjaamattomien koneoppimismenetelmien ja diskursiivisten metodien mahdollisuuksiin energiajärjestelmien muutosta tutkittaessa. Työn empiirinen osio tuo uutta tietoa hiilestä luopumisen diskurssista Isossa-Britanniassa ajanjaksolla 2000-2017 sekä siitä, miten Euroopan energiaunionin ilmasto- ja energiapoliittinen agenda on muotoutunut vuosina 2015-2018. Tutkimuksessa tarkastellaan, miten energia-alan tutkimuskenttä tällä hetkellä hyödyntää olemassa olevia diskursiivisia politiikantutkimuksen menetelmiä. Tutkimus selvittää myös, mitä lisäarvoa aihemallinnus uutena ohjaamattomana koneoppimisen menetelmänä voi tuoda yhteiskunnalliseen energiatutkimukseen. Työ yhdistää näin tietoa kahdesta eri metodologisesta suuntauksesta, joita on tähän mennessä vielä vähän hyödynnetty energiatutkimuksessa. Väitöskirjassa laajennetaan ymmärrystä diskursiivisten menetelmien mahdollisuuksista ja hyödyistä energiatutkimuksessa. Tulokset osoittavat, mitä lisäarvoa nämä menetelmät tuovat erityisesti poliittisen ideologian, yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden ja ihmisryhmiin liittyvien ilmiöiden (’publics’) analysointiin. Diskursiiviset lähestymistavat myös mahdollistavat instituutioiden ja politiikan muutoksen syvemmän ymmärtämisen ja täydentävät olemassa olevia energiamurroksen analyyttisia tutkimuskehikkoja. Koneoppimisesta saadut tulokset tuovat esiin aihemallinnuksen mahdollisuudet politiikantutkimuksessa. Samalla tulokset osoittivat, että aihemallinnuksen käyttö vaatii syvää ymmärrystä tämän koneoppimisen menetelmän taustaoletuksista ja rajallisuuksista. Väitöskirjassa esitetään, että aihemallinnuksen arvo tutkimusmenetelmänä tulee parhaiten esiin yhdistetyissä lähestymistavoissa (mixed-method designs). Tutkimuksessa esitetään esimerkkejä tällaisista lähestymistavoista eri laadullisen tekstianalyysien menetelmille. Kokonaisuudessaan tutkimuksen tulokset korostavat dialogin tärkeyttä tietojenkäsittely-, tilasto- ja sosiaalitieteiden tutkijoiden välillä, jotta koneoppimisen menetelmillä saadaan parhaiten vastattua yhteiskuntatieteiden tutkimuskysymyksiin. Tutkimuksen empiirinen osio puolestaan osoittaa, että Britanniassa hiilestä luopuminen on tapahtunut nopeammin ja vähemmällä vastustuksella kuin mitä aiempi tutkimus energiamurroksista on esittänyt. Aihemallinnusanalyysi antaa vahvistusta väitteelle, jonka mukaan Euroopan energiaunioni on lähentänyt energia- ja ilmastopolitiikkaa EU-tasolla. Vähähiilisyys on muodostumassa keskeiseksi energiapolitiikkaa yhdistäväksi pilariksi.
Subject: Environmental policy
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
DECARBON.pdf 719.3Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record