Kiertotalouden tieto käyttöön - Kahdeksan keskeistä teemaa ja uudet tietotarpeet

Show full item record

Permalink

http://hdl.handle.net/10138/310568

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
SYKEra_6_2020.pdf 3.863Mb PDF View/Open
Title: Kiertotalouden tieto käyttöön - Kahdeksan keskeistä teemaa ja uudet tietotarpeet
Editor: Berg, Annukka; Räisänen, Milja; Salo, Hanna
Publisher: Suomen Ympäristökeskus
Date: 2020
Belongs to series: Suomen ympäristökeskuksen raportteja 6/2020
ISBN: 978-952-11-5132-3
ISSN: 1796-1726
URI: http://hdl.handle.net/10138/310568
Abstract: Hallitusohjelmassa ”Osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta” (2019) on runsaasti mainintoja kiertotalouden edistämisestä. Näiden kirjausten muuttaminen toiminnaksi ei onnistu ilman tutkimustietoa. Tähän raporttiin on koottu tilannekuvauksia, mahdollisia tavoitteita, toimenpiteitä ja lisätiedon lähteitä kahdeksasta kiertotalouden toteutuksen kannalta keskeisestä teemasta. Raportissa käsitellyt teemat ovat keskenään hyvin erilaisia – ja niissä ollaan kiertotalouden edistämisen näkökulmasta eri tasoilla: kun esimerkiksi rakennusjätteiden hyötykäytön, ruokahävikin vähentämisen ja ravinteiden kierrätyksen parissa on toimittu jo pidempään, kiertotalouden yhteydet biodiversiteettiin ja alueiden käyttöön ovat teemoina uusia. Edellä mainittujen teemojen lisäksi raportissa avataan tekstiileiden kiertotalouden merkitystä. Kokonaisvaltaisista lähestymistavoista käsitellään erityisesti jakamistaloutta ja tuotepolitiikan mahdollisuuksia. Yhteenvetona voidaan todeta, että monissa pidempäänkin keskusteluissa mukana olleessa teemoissa on edelleen paljon tehtävää. Esimerkiksi energiatehokkuuden edistämisessä toimiviksi havaittuja tuotepolitiikan keinoja ei ole vastaavasti pystytty käyttämään materiaalitehokkuuden ja kiertotalouden edistämiseen. Ravinnekierrätykselle jo vuosikymmen sitten asetetut kunnianhimoiset tavoitteet eivät edelleenkään näy epäorgaanisten lannoitteiden myynnin vähenemisenä tai vesien tilan paranemisena. Tekstiili- ja rakennusjätteiden saralla on suuria taloudellisiakin mahdollisuuksia, mutta niihin tarttuminen vaatii esimerkiksi parempaa materiaalien kierrättämiseen liittyvää infrastruktuuria. Kaikkiaan tilanne Suomessa on se, että maassamme käytetään runsaasti materiaaleja muihin eurooppalaisiin maihin verrattuna. Kiertotaloudessa taas tavoitellaan luonnonvarojen käytön vähentämistä kestävälle tasolle niin, etteivät muut kestävyyden osa-alueet, kuten luonnon monimuotoisuus tai ihmisten hyvinvointi, heikkene. Yksi hankkeen päätuloksista onkin huomio siitä, että luonnonvarojen käytön vähentämisen tavoite ja yleinen kestävyys tulisi pitää kirkkaana mielessä kiertotaloutta edistettäessä. Kaikki jakamistalouden piiriin kuuluva tai kierrätystä edistävä toiminta ei nimittäin vähennä luonnonvarojen kokonaiskäyttöä tai edistä ympäristöterveyttä. Joissakin kysymyksissä suhteellisen pienet kysymykset saavat paljon huomiota. Esimerkiksi ruokahävikistä puhutaan paljon, vaikka kestävämpien ruokavalioiden edistämisellä olisi suurempi vaikutus ruuan ympäristövaikutusten pienentämiselle. Tässä raportissa avattu tieto koottiin Kiertotalouden tilannekatsaus ja tietotarpeet (KITIT)-kokeilussa, jossa testattiin keinoja ottaa kiertotalouden laaja kenttä haltuun kustannustehokkaasti mutta kokonaisvaltaisesti. Menetelminä käytettiin erilaisia asiantuntijatyöpajoja ja yhteiskirjoittamista. Valmiiksi määriteltyjen teemojen lisäksi hahmoteltiin merkittävimpiä tiedon puutteita ja tutkimustarpeita. Nämä liittyvät muun muassa kiertotalouden kokonaisuuden ymmärtämiseen, ympäristömyötäiseen tuotesuunnitteluun, uusiin liiketoimintamalleihin ja kiertotalouden sosiaalisiin vaikutuksiin. Esimerkiksi materiaalitietoja pitäisi parantaa – ja luoda kokonaisymmärrys kiertotalouden vaatimista datavirroista, tiedon avoimuuden tarpeista ja mahdollisista käyttökohteista.


This item appears in the following Collection(s)

Show full item record