Conflict, solidarity, and acculturation : Adolescents' adaptation and perceptions of intergenerational relations after immigration

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-3430-1
Title: Conflict, solidarity, and acculturation : Adolescents' adaptation and perceptions of intergenerational relations after immigration
Author: Turjanmaa, Elina
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Social Sciences
Doctoral Programme in Social Sciences
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2020-03-06
Belongs to series: URN:ISSN:2343-2748
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-3430-1
http://hdl.handle.net/10138/311480
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: Migration and acculturation cause individual growth and changes in different spheres of adolescents’ lives, including family relations. Migration is known to challenge family relations and to mobilize immigrant adolescents to take the dual role of a pioneer of acculturation and a convoy of familial adaptation into a new society. This role is not taken and given without negotiations. For adolescents, the process of acculturation (e.g., learning the language, familiarizing with norms and values of the society, coping with discrimination) overlaps with the developmental phase where adolescents (re)negotiate their identities and relationships with their parents. According to previous research, much of the negotiation takes place along the continuum between autonomy and relatedness. To support the adaptation of immigrant families and adolescents in particular, it is crucial, however, to better understand the ways adolescents perceive their social environment, deal with the changes in intergenerational relations, and act as agents of acculturation and family adaptation. This is also crucial in terms of the potential consequences of adolescent-parent relations for adolescents’ adaptation. This study explores the perceptions of immigrant adolescents of intergenerational relations in their families after migration. It also examines how intergenerational relations are manifested and negotiated in the school context and are associated with the adaptation of adolescents in Finland. The theoretical background of the study combines an ecological perspective on adolescents’ development with acculturation psychology, cultural psychology, and youth and family studies. The study includes qualitative and quantitative research methods. The main data used in the study consists of 80 semi-structured interviews of 1.5-generation immigrant adolescents (aged 13 to 18). The Finnish School Health Promotion Study (N = 2697) is utilized to analyse the association between perceived intergenerational relations and the adaptation of immigrant adolescents with different immigration and cultural backgrounds in Finland. The thesis includes four sub-studies of which each illustrates particular characteristics of adolescent-parent relationships after migration from the perspective of adolescents. Study I explores the contexts of immigrant adolescents’ autonomy negotiations in intergenerational relations, and examines the multiple positions that adolescents use in their reflections on autonomy after immigration. Study II focuses on adolescents’ experiences of gratitude and indebtedness towards parents and asks how these emotions shape intergenerational relations after migration. In Study III, intergenerational negotiations are studied in relation to the school context, focusing on information flows between adolescents, parents, and school personnel. Finally, Study IV examines how the perceptions of adolescents of their relationhips with parents, particularly perceived parental knowledge, are associated with their psychological (i.e., anxiety symptoms) and socio-cultural (i.e., school achievement) adaptation, and whether the effect of perceived parental knowledge on adaptation outcomes depends on their migration backgrounds and social characteristics (i.e., generation status, gender, and family’s socioeconomic status). The findings of the study show how adolescents’ experiences of acculturation- and development-related changes are manifested and negotiated within the families and in a larger social context (i.e., school), and how they shape adolescent-parent relationships and the adaptation of adolescents after migration. The study highlights the ambivalent nature of intergenerational relations. It shows the effort and resilience of immigrant adolescents in mastering acculturation and developmental demands. The study results suggest that intergenerational conflicts as such do not necessarily impede adolescents’ adaptation but may, on the contrary, support adolecents’ and their parents’ adaptation in a new society. From the perspective of adolescent-parent relationships, this study proposes improving open communication within families and carefully recommends that immigrant parents, like all parents, even though obviously often thinking of the best for their children, could pay more attention to listening to their children and to perspective taking – that is something their children often master skilfully. The study also sees it as crucial that building a dialogue between school personnel and parents should be encouraged in order to increase parents’ agency and knowledge. This contributes to their children’s positive development and adaptation. Keywords: Adolescents, immigration, immigrant families, intergenerational relationships, adaptation, acculturationMuutto uuteen maahan vaikuttaa merkittävällä tavalla perheenjäsenten välisiin suhteisiin. Maahanmuuttajanuorten rooli voi olla keskeinen perheen sopeutuessa uuteen ympäristöön. Nuoret omaksuvat vanhempiaan nopeammin ympäröivän yhteiskunnan arvoja ja tapoja. Nuorten akkulturaatioprosessi sisältää muun muassa uuden kielen oppimista sekä uuden yhteiskunnan normeihin ja arvoihin tutustumista. Muuton tuomat muutokset tapahtuvat nuorille ikävaiheessa, jossa neuvottelut nuoren identiteetistä ja suhteesta vanhempiin ovat ajankohtaisia kehityspsykologisesta näkökulmasta. Nuoren kotoutuminen ja aikuiseksi kasvaminen tapahtuvat näin ollen limittäin, ja niiden keskiössä ovat usein neuvottelut nuoren autonomiasta suhteessa hänen vanhempiinsa. Tässä tutkimuksessa selvitetään, millaisia nuorten kokemukset ja neuvottelut sukupolvisuhteissa tapahtuvista muutoksista ovat Suomeen muuton jälkeen. Tutkimuksessa tarkastellaan myös sitä, millainen yhteys sukupolvisuhteiden laadulla on nuorten kotoutumiselle Suomessa. Tutkimuksen teoreettisessa taustassa yhdistyvät kehitys- ja akkulturaatiopsykologian sekä kulttuurien välisen psykologian ja sosiologisen perhetutkimuksen näkökulmat. Tutkimuksessa käytetään laadullisia ja määrällisiä tutkimusmenetelmiä. Tutkimuksen pääasiallisena aineistona on 13–18-vuotiaiden nuorten haastatteluaineisto (N = 80). Lisäksi yhdessä osatutkimuksista hyödynnetään Kouluterveyskyselyssä kerättyä aineistoa (N = 2697). Väitöskirja koostuu neljästä osatutkimuksesta, joista jokainen tarkastelee sukupolvisuhteita muuton jälkeen nuoren näkökulmasta keskittyen neljään eri teemaan. Ensimmäisessä osatutkimuksessa selvitetään, missä konteksteissa ja mistä positioista käsin nuoret neuvottelevat autonomiasta suhteessa vanhempiinsa. Toisessa osatutkimuksessa tutkitaan nuorten vanhempiaan kohtaan kokemaa kiitollisuutta ja kiitollisuudenvelkaa sekä sitä, miten nämä tunteet muovaavat sukupolvisuhteita maahanmuuttajaperheissä muuton jälkeen. Kolmannessa osatutkimuksessa sukupolvineuvotteluita tarkastellaan koulukontekstissa. Tutkimuksessa nuorten, vanhempien ja koulun henkilökunnan välistä kommunikaatiota tarkastellaan tiedonkulun näkökulmasta. Neljäs osatutkimus selvittää, miten nuori-vanhempi suhteen laatu on yhteydessä nuoren psyykkiseen hyvinvointiin ja koulumenestykseen nuorten eri ryhmissä. Tutkimuksen tulokset havainnollistavat nuorten sukupolvisuhteissa tapahtuvia neuvotteluita kotona ja osana laajempaa yhteiskuntaa, erityisesti osana koulua. Tutkimus osoittaa, miten nuoret neuvottelevat usein keskenään ristiriitaisista tunteista ja toiveista suhteessa vanhempiinsa, ja miten nuorten kokemukset edelleen muovaavat sukupolvisuhteita. Tutkimuksen keskeinen tulos on, että vanhempien tekemällä muuttopäätöksellä ja nuorten tulkinnoilla muuton syistä on kauaskantoiset vaikutukset nuorten ja heidän vanhempiensa välisiin suhteisiin. Tutkimus myös havainnollistaa, miten ristiriidat sukupolvisuhteissa voivat olla osa avointa kommunikaatiota nuorten ja vanhempien välillä ja osaltaan edistää nuoren myönteistä kehitystä, hyvinvointia ja kotoutumista. Avainsanat: Nuoret, maahanmuutto, maahanmuuttajaperheet, sukupolvisuhteet, kotoutuminen, akkulturaatio
Subject: Sosiaalipsykologia
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
CONFLICT.pdf 808.9Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record