Knowledge brokering and research utilization in the context of environmental policy in Finland

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202002125326
Title: Knowledge brokering and research utilization in the context of environmental policy in Finland
Author: Kolehmainen, Liisa
Contributor: Helsingin yliopisto, Bio- ja Ympäristötieteellinen tiedekunta, Ympäristötieteiden laitos
Date: 2019-01-29
URI: http://hdl.handle.net/10138/311516
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202002125326
Thesis level:
Abstract: All societies globally are faced with alarming sustainability issues, such as biodiversity loss and climate change (Rockström et al., 2009). Science and policy, along with other societal sectors, play crucial roles in trying to find answers to these problems. This, alongside other influencing factors, has resulted in a stronger emphasis on evidenceinformed policy in the context of environmental policy, and on knowledge brokering as a tool to reach more evidenceinformed decisions. Knowledge brokering is a process between the producers, brokers, and users of knowledge, in which research findings are translated to meaningful policy options, needs of decision-makers are interpreted to research problems and questions, and connections between researchers and other actors of the society are created. In this study, I study research utilization and knowledge brokering in the context of environmental policy in Finland. The results are aimed to be utilized in improving the impact of the Forum for Environmental Information in Finland. The study has three research questions: What decision-makers perceive as efficient knowledge brokering? How decision-makers perceive research utilization in environmental policy? What are the most important promoting and hindering factors in decision-makers viewpoint to knowledge brokering process? The data for this thesis was collected via 18 semi-structured key-informant interviews in January-April 2018. The data was analyzed using content analysis. According to the analysis, the decision-makers mostly see knowledge brokering under the bridging category by Turnhout et al. (2013). Decision-makers mostly see knowledge brokering as a responsibility of the science domain and see a clear and strong division between science and policy. The interviewees mostly see research utilization in the problem-solving or interactive model by Weiss (1979), which means that research is utilized to solve an existing problem, and among other sources of knowledge. Of the promoting factors, the most relevant factors were related to the communication, such as formulation of the knowledge-product and genuine interaction. Many relevant hindering factors were on the individual level, such as capacities and attitudes of the participants. For the single factors, diversity of branches of science, types of knowledge and of experts is seen as the most relevant promoting factor. Following is the formulation of the message. Of the hindering factors, most relevant according to the analysis are attitudes and trust, resources and timing. Recommendations for boundary organizations on the basis of this research: 1. Special attention should be paid to timeliness, formulation, and diversity when planning knowledge brokering actions for environmental policy. 2. New ways to highlight the shared responsibility of both the decision-makers and the researchers in an efficient and adequate knowledge brokering process should be created and tested. 3. Boundary organizations should find ways to create long-lasting networks to the interface between science and policy to build capacities and alter attitudes on both sides of the interface.Kestävyysongelmat, kuten biodiversiteetin väheneminen ja ilmastonmuutos, koettelevat yhteiskuntia ympäri maailmaa (Rockström et al., 2009). Tieteellä ja politiikalla on muiden yhteiskunnallisten sektoreiden ohella merkittävä rooli näiden ongelmien ratkaisemisessa. Tämä, ja muut samanaikaiset vaikuttavat tekijät, ovat taustalla yleistyneessä keskustelussa tietoon perehtyvästä päätöksenteosta ympäristöpolitiikassa, sekä tiedon välittämistyöstä (eng. knowledge brokering) keinona edistää paremmin tietoon perehtyneitä päätöksiä. Tiedon välittämistyö koostuu tiedon tuottajien, välittäjien ja käyttäjien välisistä prosesseista, joissa tutkimustuloksia käännetään politiikkavaihtoehdoiksi, päätöksentekijöiden tarpeita tulkataan tutkimusongelmiksi ja -kysymyksiksi, ja luodaan yhteyksiä tutkijoiden ja muiden yhteiskunnan toimijoiden välille. Tässä tutkimuksessa tutkin tutkimustiedon hyödyntämistä ja tiedon välittämistyötä suomalaisessa ympäristöpolitiikassa. Tutkimuksen tuloksia käytetään Ympäristötiedon Foorumin toiminnan vaikuttavuuden kehittämisessä. Tätä lähestytään kolmen tutkimuskysymyksen kautta. Miten päätöksentekijät mieltävät tehokkaan tiedonvälitystyön? Miten päätöksentekijät mieltävät tutkimustiedon hyödyntämisen politiikassa? Mitkä ovat päätöksentekijöiden mielestä merkittävimmät tiedon välittämistyötä edistävät tai jarruttavat tekijät? Aineistona käytetään tammi-huhtikuussa kerättyä haastatteluaineistoa. Haastattelut toteutettiin semi-strukturoituina avainhenkilöhaastatteluina yhteistyössä Ympäristötiedon Foorumin koordinaattoreiden kanssa. Haastatteluja toteutettiin 18. Aineisto analysointiin käytettiin sisällönanalyysiä. Analyysin mukaan päätöksentekijät pitkälti näkevät tiedonvälittämistyön Turnhoutin ym. (2013) sillanrakennuskategorian mukaisesti. Tiedonvälitystyön onnistumista pidetään tieteen toimialan vastuuna, ja päätöksentekijät näkevät selkeän ja vahvan jaon tieteen ja politiikan toimialojen välillä. Tutkimustiedon hyödyntäminen nähdään pitkälti Weissin (1979) ongelmanratkaisu-mallin tai vuorovaikutteisen mallin mukaisena, eli tutkimustietoa hyödynnetään ratkaistaessa olemassaolevia ongelmia ja vuorovaikutuksessa muiden tiedonlähteiden kanssa. Merkittävimmät edistävät tekijät tiedon välittämistyölle liittyvät tutkimuksen mukaan kommunikaatioon. Esimerkkejä näistä tekijöistä on muun muassa tietotuotteen muotoilu ja aito vuorovaikutus. Monet merkittävät jarruttavat tekijät liittyvät yksilöön, kuten osallistujien kyvyt ja asenteet. Yksittäisistä tekijöistä tieteenalojen, tiedon lajien ja asiantuntijoiden monipuolisuus, sekä viestin muotoilu, nähdään merkittävimpänä edistävänä tekijänä. Jarruttavista tekijöistä merkittäviä ovat asenteet ja luottamus, resurssit ja ajoitus. Tämän tutkimuksen pohjalta syntyneet suositukset rajapinnan organisaatioille: 1. Ajoitukseen, viestin muotoiluun ja monipuolisuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota suunniteltaessa ympäristöpolitiikkaan liittyvää tiedon välitystyötä. 2. Uusia keinoja korostaa päätöksentekijöiden ja tutkijoiden jaettua vastuuta tehokkaasta ja tilanteeseen sopivasta tiedon välitystyöstä tulee kehittää ja testata. 3. Rajapinnan organisaatioiden tulee löytää keinoja luoda kyvykkyyksiä rakentavia tieto-politiikka yhdyspinnan ylittäviä verkostoja.
Discipline: Ympäristönmuutos ja globaali kestävyys


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
KNOWLEDGE-BROKE ... LAND_Liisa-Kolehmainen.pdf 564.6Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record