Varhaiskasvattajien kokemuksia varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen ruokailusta ja ruokakasvatuksesta

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202002121323
Title: Varhaiskasvattajien kokemuksia varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen ruokailusta ja ruokakasvatuksesta
Author: Manninen, Ida
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences, Teacher Education
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2019
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202002121323
http://hdl.handle.net/10138/311527
Thesis level: master's thesis
Abstract: Tavoitteet. Tutkimuksen tavoitteena oli kuvata, analysoida ja tulkita sitä, millä tavoin varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kasvattajat tukevat päivähoidossa ja esiopetuksessa lasten hyvän ruokakasvatuksen toteutumista, kuinka ruokailulle ja ruokakasvatukselle asetetut tavoitteet toteutuvat, sekä millaisia asioita tulisi vielä kehittää. Ruokailulle ja ruokakasvatukselle asetetut tavoitteet, joihin kasvattajien vastauksia peilattiin ja joiden toteutumista heidän tuli arvioida, oli nostettu varhaiskasvatussuunnitelmasta ja esiopetuksen opetussuunnitelmasta. Tutkimuksen avulla pyritään löytämään keinoja varhaisen ruokakasvatuksen laadun kehittämiseen. Menetelmät. Tutkimuksen aineisto kerättiin verkkokyselylomakkeen avulla. Kyselyyn vastasi 86 varhaiskasvatukseen tai esiopetukseen suuntautuneet opinnot suorittanutta ja 3-vuotiaiden tai sitä vanhempien lasten parissa työskentelevää kasvattajaa. Aineiston analyysi toteutettiin laadullisen sisällönanalyysin ja määrällisen sisällönerittelyn avulla. Tulokset ja johtopäätökset. Lasten hyvän ruokakasvatuksen toteutumista edistettiin esimerkiksi lapsentahtista ruokaan tutustumista kunnioittamalla, ja välttämällä syömispakkoa. Uusiin ruokiin tutustumiselle annettiin aikaa, ja lapsen kieltäytyessä syömästä, sai ruoan pääsääntöisesti jättää syömättä. Lapsia osallistettiin ruokailutilanteiden järjestelyistä erityisesti kattamiseen ja jälkisiivoukseen. Ruokailulle ja ruokakasvatukselle virallisissa asiakirjoissa asetetuista tavoitteista erittäin hyvin toteutuivat omatoimisuus ja itsenäisyyden vahvistuminen. Hyvien pöytätapojen opettaminen koettiin tärkeimmäksi lapsille opetettavaksi ruokailuun liittyväksi asiaksi, ja sen koettiin myös tavoitteena toteutuvan enimmäkseen hyvin. Eri aistien käyttämistä ruokaan tutustuessa, sekä perinteiden, tapojen ja ruokakulttuurin tuntemusta tulee edelleen vahvistaa. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen keskeisiksi kehittämistarpeiksi osoittautuivat kiireettömyyteen pyrkiminen, ruokahuollon laadun parantaminen, ja lasten osallisuuden vahvistaminen ruokailutilanteissa entisestään. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kasvattajat toivoivat myös oman ruokakasvatuksellisen osaamisensa vahvistamiseksi neuvontaa ja koulutusta.Objectives. The goal of this study was to describe, analyze and interpret the ways in which early childhood education and pre-school educators strive for good food education, how food and food education goals are achieved, and what needs to be further developed. The goals for food and food education, to which the answers of survey participants were reflected on, were taken from the curriculum for early childhood education and care and the curriculum for pre-school education. The realisation of these goals was evaluated by survey participants. The study aims at identifying methods to further improve food education in early education. Methods. The research material was gathered through an online questionnaire. The questionnaire was answered by 86 respondents who had studied either early childhood education and care or pre-school education, and who were working with children of age 3 and above. Qualitative and quantitative content analysis were used to analyse the data. Results and conclusions. Food education for children was promoted in various ways. For example, forceful feeding was avoided and children were allowed to eat at their own pace. Children were given more time to familiarize themselves with the food and were mainly allowed to leave their food on the plate when refusing to eat. The children also participated in dining arrangements, especially in setting the table and cleaning up afterwards. The standards set for self-reliance and independence were met very well. Teaching good table manners to children was seen as the most important thing and respondents felt that the standards in this regard were mostly met. The use of different senses in familiarizing with food, as well as knowledge of traditions, customs and culinary culture, must be further strengthened. Key development areas in early childhood education and care and pre-school education were tight scheduling, improving food services and further increasing the children’s participation. Survey participants also desired counselling and further training in order to improve their food education skills.
Subject: ruokakasvatus
ruokailutilanne
ruokaosaaminen
aistit
ruokapuhe
ruoanvalinta
Discipline: Kotitaloustiede
Home economics
Hushållsvetenskap


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record